Unettomia öitä ja lasten ikävää – Suomalainen Elina Bardram on EU:n ykkösnyrkki ilmastoneuvotteluissa

EU:n pääilmastoneuvottelija ajattelee kolmea lastaan, kun hän puhuu 500 miljoonan eurooppalaisen puolesta ilmastoneuvotteluissa.

Yle maailmalla: Bryssel
Elina Bardram
Elina Bardram edusti EU:n komissiota juuri päättyneissä Marrakechin ilmastoneuvotteluissa.Juha Roininen / EUP-Images

Äitiyden ja uran yhdistäminen ei aina ole helppoa. Sen tietää EU:n pääilmastoneuvottelija ja kolmen lapsen äiti Elina Bardram.

Kahden ja puolen viikon matkoiksi venyvät neuvottelureissut kostautuivat kotona erityisesti silloin, kun Bardramin lapset olivat pieniä. Perheen kuopus meni kaksivuotiaana piiloon, kun äiti tuli lopulta kotiin.

– Se on sydäntä särkevää, ja sen takia täytyy yrittää perustella, miksi teen tätä, Elina Bardram kertoo toimistossaan Brysselin keskustan eteläpuolella, Beaulieun metroaseman vieressä.

Bardramin työhuoneen seinillä on omien lasten piirustuksia. Juuri lapset antavat motivaatiota rankkoihin neuvotteluihin. Ei ole yhdentekevää, millaisen maailman he vanhemmiltaan perivät, Bardram uskoo.

Luulen, että minussa on aina ollut vähän maailmanpelastajan vikaa.

Elina Bardram ei olekaan kuka tahansa virkanainen EU-koneistossa. Hän on yksikön päällikkö EU-komission ilmasto-osastolla. Hänen tehtäviinsä kuuluu neuvotella 500 miljoonan eurooppalaisen puolesta siitä, miten planeettaa uhkaava ilmaston lämpeneminen ratkaistaan.

Bardram on toiminut unionin pääneuvottelijana Liman ja Pariisin ilmastoneuvotteluissa.

Pian tämän haastattelun jälkeen hän kiirehti Marokon Marrakechiin, missä on viimeisen kahden viikon ajan neuvoteltu Pariisin historiallisen ilmastosopimuksen toimeenpanosta.

Bardramin mukaan hänen ja muiden virkamiesten neuvottelupöydissä pyörittelemät ison mittakaavan asiat vaikuttavat ilmastoon, jo hänen lastensa elinaikana.

– Luulen, että minussa on aina ollut vähän maailmanpelastajan vikaa, hän sanoo.

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump vieraili vaimonsa Melanian kanssa Valkoisessa talossa 10. marraskuuta.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump vieraili vaimonsa Melanian kanssa Valkoisessa talossa 10. marraskuuta.Shawn Thew / EPA

*Ilmaston lämpenemisen vastustajat *ovat viime viikkoina saaneet kuulla kolme hyvää uutista ja yhden pahaenteisen.

Kanadassa sovittiin ensi kertaa maailman lentoliikenteen päästöjen kompensoinnista. Ruandassa päästiin puolestaan sopuun ilmastolle haitallisten hydrofluorokarbonien eli HFC-kaasujen kieltämisestä. Pelkästään tämä sopimus voi hidastaa ilmaston lämpenemistä jopa puoli astetta.

Pariisin ilmastosopimus astui voimaan marraskuun alussa. Se toteutui ennätysnopeasti, alle vuosi sopimuksen solmimisen jälkeen.

Pariisin sopu on vasta lähtökohta, Bardram uskoo.

– Ei suinkaan voi olettaa, että me jäädään tähän, hän sanoo.

Sopimukseen kuuluu pykälä, jonka mukaan päästövähennyksiä voidaan lisätä viiden vuoden välein. Tämä onkin tarpeen, sillä nykyiset lupaukset päästöjen leikkauksista eivät pysäytä ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen.

YK:n ilmastopaneelin mukaan kahden asteen maailmassa päästöt saavat olla 40 gigatonnia vuodessa. Pariisin lupauksilla päästöjä kertyy 55 gigatonnia.

Se pahaenteinen uutinen tuli 9. marraskuuta, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Lehtitietojen mukaan Trump selvittää jo keinoja, miten Yhdysvallat pystyisi irtautumaan Pariisin sopimuksesta mahdollisimman nopeasti.

Elina Bardram
Ilmastonmuutoksen myötä jokaisen on muutettava kulutustottumuksiaan, Elina Bardram arvioi.Juha Roininen / EUP-Images

Gigatonni on miljardi tonnia. Bardramien arjessa Ucclen kaupunginosassa Brysselissä mittakaava on pienempi.

Suomalais-tanskalainen perhe asuu Belgian pääkaupungissa vanhassa talossa, jonka eristeitä on uusittu energiankulutuksen pienentämiseksi.

Kun Bardramit lähtevät Brysselistä Suomeen kesälomalle, pakkaa viisihenkinen perhe tavaransa autoon eikä lentokoneeseen.

Samalla ilmasto kiittää. Lentomatkan päästöt ovat viideltä ihmiseltä arviolta noin kaksi tonnia hiilidioksidia. Automatka tuottaa noin kolmanneksen tästä.

Elina Bardram ajattele ilmastoa myös syödessään.

– En syö lihaa, osittain ekologisista syistä, osittain terveydellisistä syistä, hän sanoo.

Koko perhe pyrkii käyttämään myös julkisia kulkuvälineitä henkilöauton sijaan. Kauppareissun kulkuneuvoksi lapset saattavat ehdottaa polkupyörää. Perhe pyrkii myös liikkumaan moneen paikkaan kävellen. Töihin Bardram itse tosin kulkee autolla.

– Nämä ovat ihan oikeita pieniä tekoja, jotka kaikki liittyvät siihen, että yhteiskunta on muuttumassa ja sitä pitää muuttaa, hän sanoo.

Se, mikä on oikeasti merkittävää ja arvokasta ihmisten arjessa, saatetaan joutua määrittelemään uudestaan.

*Kuinka paljon yhteiskuntaa pitää sitten muuttaa *ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Riippuu siitä, miten paljon maapallon annetaan lämmetä. Pariisin lupauksilla ilmasto lämpenee 2,7–3 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Se olisi vaarallinen tie (siirryt toiseen palveluun).

Kolmen asteen lämpeneminen pahentaa kuivuutta, haittaa ruuantuotantoa, nostaa merenpintoja ja voi viedä ilmiön pisteeseen, jonka jälkeen ihmiskunnalla ei enää ole keinoja edes hillitä ilmastonmuutosta.

Koska jo kahdenkin asteen lämpenemisellä voi olla vaarallisia seurauksia, Pariisin sopimukseen kirjattiin myös kunnianhimoisempi pyrkimys rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Tiukempi tavoite edellyttäisi sitä, että ihmiskunnan pitäisi olla hiilineutraali hyvin pian, eli hiilidioksidia voitaisiin päästää ilmakehään vain sen verran kuin sitä sitoutuu kasveihin.

Elina Bardram
Elina Bardramin mukaan ilmastoystävällinen toiminta ei tarkoita sitä, että elintaso heikentyisi.Juha Roininen / EUP-Images

Bardramin mukaan tämä vaatisi isoja ja nopeita muutoksia, jotka vaikuttaisivat myös ihmisten kulutustottumuksiin. Esimerkiksi lentoliikenteen käytölle pitäisi määrätä kiintiöitä. Muidenkin kuin hänen oman perheensä pitäisi siis luopua ajatuksesta, että lomamatkoille voi lentää asiaa sen kummemmin miettimättä.

– Se, mikä on oikeasti merkittävää ja arvokasta ihmisten arjessa, saatetaan joutua määrittelemään uudestaan, hän sanoo.

Bardramin mielestä tietyistä asioista luopuminen ei välttämättä heikennä elintasoa. Kyse on ennemminkin ajattelutavasta ja yhteiskunnan arvostuksista.

– Onko elintasoa se, että lentää ulkomaille kymmenen kertaa vuodessa? Bardram kysyy.

On valheellista ajatella, että EU yksinään lähtisi tuomaan tätä 1,5 astetta lähemmäs.

Tässä kohtaa maailmanpelastajasta kuoriutuu jälleen virkamies Bardram. Palataan filosofiselta tasolta planeetan kovalle pinnalle ja Brysseliin.

Euroopan unioni ei tavoittele ilmaston lämpenemisen hidastamista 1,5 asteeseen. Keskustelua tavoitteen vaatimista jyrkemmistä päästöleikkauksista ei ole vielä edes aloitettu.

– Tämä on hyvin, hyvin tärkeä kysymys. Minun henkilökohtainen mielipide on, että se keskustelu on pakko käydä, Bardram innostuu.

Mutta hänen mukaansa keskustelun aika on aikaisintaan vuonna 2018, kun YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut raporttinsa siitä, millaisin toimin 1,5 asteen maailmaan voitaisiin päästä.

Keskustelun lopputulosta Bardram ei halua ennakoida.

– Arvokeskustelukin pitää käydä faktojen perusteella. Sen takia komissio ei halua hötkyillä nyt, hän sanoo.

1,5 asteen tavoite on kaikkea muuta kuin helppo. Se vaatisi EU-mailta, teollisuudelta ja ympäristöjärjestöiltä sopua. Komissio toimii tässä erotuomarina, joka joutuu tasapainottamaan kaikkien näkemykset. Bardram joutuu miettimään siis paitsi ilmastoa, myös kilpailukykyä ja EU:n paikkaa maailmanmarkkinoilla.

Marrakechin ilmastokokoukseen on osallistunut useita valtiojohtajia. Kuvassa keskellä Ranskan presidentti Fracois Hollande.
Marrakechin ilmastokokoukseen on osallistunut useita valtiojohtajia. Kuvassa keskellä Ranskan presidentti Fracois Hollande. Mohamed Messara / EPA

*Kaksi vuotta sitten EU päätti vähentää omia päästöjään *40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Ympäristöjärjestöjen mielestä tämä ei riitä: Pariisin sopimuksen toteutumisen takia myös unionin pitäisi tiukentaa omia tavoitteitaan.

Elina Bardramin äänensävy tiukkenee, kun kritiikki tulee puheeksi. Vuoden 2030 tavoitteita ei muuteta ainakaan ennen IPCC:n uutta raporttia.

– On valheellista ajatella, että EU yksinään lähtisi tuomaan tätä 1,5 astetta lähemmäs toteutumista. EU osallistuu ilmastotyöhön vain yhtenä maailmantalouden toimijana, Bardram sanoo.

Hänen edustamansa Euroopan unioni tuottaa kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Maailma ei pelastu pelkillä unionin päästöleikkauksilla, vaikka Bardram tekisi neuvottelupöydässä kaikkensa.

EU ei ole kuitenkaan mikä tahansa toimija. Unioni on tottunut pitämään itseään ilmastoasioissa mallina, jota muut seuraavat. Bardramkin mainitsee moneen kertaan haastattelun aikana, että EU on kunnianhimoinen edelläkävijä.

EU neuvoo muun muassa kiinalaisia siinä, miten päästökauppajärjestelmä rakennetaan. Luvatut päästövähennykset viedään lainsäädäntöön ja varmistetaan, että ne myös toteutetaan.

Elina Bardram
Elina Bardramille ilmastoneuvottelut ovat aina iso ponnistus.Juha Roininen / EUP-Images

*Elina Bardramille Pariisin neuvottelut *olivat kuin kahden viikon urheilusuoritus. Hän johti unionin yli 50 neuvottelijan ryhmää ja kävi kahdenvälisiä neuvotteluita eri maiden kanssa.

Tahti tiivistyi loppua kohti. Neuvottelut venyivät usein viiteen–kuuteen aamulla, minkä jälkeen Bardram saattoi käväistä suihkussa ja palata kokouspaikalle neuvottelemaan lisää.

Bardramin lapset ovat nyt 8-, 9- ja 10-vuotiaita. Neuvottelujen aikaan äitiä näkee lähinnä television välityksellä.

– Lasten oli ennen hirveän vaikea ymmärtää, miksi äiti on monta viikkoa vuodessa poissa, Bardram sanoo.

Nyt kun lapset ovat jo kouluikäisiä, he ovat alkaneet hahmottaa, mitä äiti matkoillaan tekee. Koulussa on puhuttu ilmastonmuutoksesta ja Pariisin sopimuksesta.

– Nyt he ovat ihan ylpeitä. Heistä se on hirveän hienoa. Ja kyllä he rupeavat omassa elämässäänkin toteuttamaan ympäristönsuojelua, Bardram sanoo.

Millaisessa Euroopassa he kasvavat riippuu osaltaan siitä, mitä äidin neuvottelupöydissä sovitaan.