Onko suurin kärsijä uhanalainen taimen? Kalastusluvat kallistuvat Päijänteellä roimasti

Vetouisteluluvan hinta kaksinkertaistuu, ja vapojen määrää veneissä rajoitetaan. Tarkoituksena on parantaa uhanalaisten kalojen kantoja.

kalastus
Mies laittaa virveliä valmiiksi vetouisteluveneessä.
Vetouisteluun tulee Päijänteellä rajoituksia. Luvat kalistuvat ja käytettävien vapojen määrää rajoitetaan. Tarkoituksena on vahvistaa uhanalaisen taimenen kantaa.

Asikkalan venesataman edusta on saanut muutamien millien paksuisen jääkuoren marraskuisen yöpakkasen ansiosta. Päijänteen Asikkalanselkä höyryää kylmässä ilmassa, mutta se ei hidasta lahtelaisia kalamiehiä Jouni Tukiaista ja Markku Reinikkaa. Uisteluvarusteltu vene liukuu trailerilta veteen, ja sen tieltä väistyvä jääriite rapisee särkyessään. Pakkasmittari näyttää seitsemää astetta.

Useimmat kalamiehet virittelevät tähän vuodenaikaan pilkkivarusteita, mutta lahtelaisporukka keskittyy edelleen tiukasti vetouisteluun avovedessä. Tähtäimessä ovat jalokalat, taimen ja järvilohi.

Lohikalojen uistelu on haasteellista, se on se suurin viehätys.

Jouni Tukiainen

– Lohikalojen uistelu on haasteellista. Se on se suurin viehätys. Kyllähän tuolta haukeakin saisi, mutta jalokalat ovat vesissämme perinteinen pyyntikohde, ja ne maistuvatkin paremmalta. Alamittaiset ja rasvaevälliset luonnonkalat vapautetaan, mutta mitan täyttävä, eväleikattu kala saatetaan ottaa saaliiksi, kertoo veneen kippari Jouni Tukiainen.

– Me aloitimme uistelun niin sanotusti helpommista kalalajeista, kuhasta ja hauesta, mutta nälkää kasvaa syödessä, ja siksi olemme keskittyneet haasteellisempiin kalastettaviin, Markku Reinikka tuumii.

Lupaehdot tiukkenevat ja hinta nousee

Syksy ja kylmät vedet ovat sisävesillä jalokalojen pyynnin kulta-aikaa. Taimen ja lohi nousevat pintavesiin, jolloin ne on helpompi tavoittaa vapavälinein. Lahtelaisuistelijoita ajaa vesille pakkasta uhmaamaan myös toinen syy. Ensi vuonna uisteluluvan hinta Päijänteelle nousee kaksinkertaiseksi vuoden 2015 hinnasta. Samalla veneessä saa olla yhtä aikaa käytössä enintään kuusi vapaa. Aiemmin vapamäärää ei säädelty.

Tukiaisen ja Reinikan seurue hankki vuoden mittaisen uisteluluvan vuoden 2015 lopussa, jolloin tämän vuoden luvassa sovellettiin viime vuoden lupaehtoja ja hintaa. Veneessä onkin pyyntiin viritettynä täysi tusina vapoja. Nyt lupakausi ja eräänlainen siirtymävuosi on lopuillaan, ja ensi vuonna seurueen on hankittava kalliimpi lupa.

Useiden vapojen käyttö kuuluu oleellisena osana harrastukseen.

Jouni Tukiainen

– Tuskin ostan lupaa. Useiden vapojen käyttö kuuluu oleellisena osana harrastukseen, eikä kuudella vavalla uistelu tunnu mielekkäältä, Jouni Tukiainen sanoo.

Lohikalakannat halutaan nousuun

Vetouistelulupien kallistuminen ja lupaehtojen tiukentuminen ovat vesialueen omistajan tahto. Syy päätökseen on halu vahvistaa uhanalaisten taimenen ja järvilohen kantoja.

Päijänne on ollut aikanaan kuuluisa lohikalakannoistaan. 1900-luvun alussa taimensaaliit ovat olleet jopa yli kymmenen tonnia vuodessa. Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten taimen oli yleinen saalis. Nyt tilanne on toinen. Pääosin siksi, että lohikalojen lisääntymisjoet ja -purot ovat ihmisen toiminnan seurauksena muuttuneet kelvottomiksi kutupaikoiksi.

Kutupuroja on viime vuoden kunnostettu ahkerasti, jopa talkoovoimin. Osa kunnostuksista on osoittautunut tehokkaaksi, ja mätirasiaistutukset ovat monissa puroissa tuottaneet poikasia yli odotusten. Samaan aikaan Päijänteeseen istutetaan 10000–20000 taimenenpoikasta joka vuosi. Silti matka menneiden vuosien taimenkantoihin on pitkä.

Vaparajoitus vähentää suoraan taimeneen kohdistuvaa kalastuspainetta.

Tomi Ranta

– Vaparajoitus vähentää suoraan taimeneen kohdistuvaa kalastuspainetta, ja pienentää siten taimenen kalastuskuolleisuuttaa, sanoo Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen isännöitsijä Tomi Ranta.

Verkkokalastukseen ei tiukennuksia

Nyt voimaan astuvat kiristykset koskevat siis vetouistelua, muttei verkkokalastusta. Vuoden 2016 alussa voimaan astunut uusi kalastuslaki rajoittaa yksityishenkilöiltä verkkojen määrän enintään kahdeksaan. Päijänteellä on myös rajoitettu verkkojen solmuväliä eli silmäkokoa. Verkkopyynti on kuitenkin vähentynyt ja vähenee edelleen voimakkaasti.

1990-luvulta verkkojen määrä on vähentynyt nykypäivään jopa 40 prosenttia.

Tomi Ranta

– Kalastuslain määräämä kahdeksan verkon rajoitus vähensi laskennallisesti verkkojen määrää 20 prosenttia. Lupatilastoista ilmenee myös, että 1990-luvulta verkkojen määrä on vähentynyt nykypäivään jopa 40 prosenttia, Ranta kertoo.

Uisteluluvan osti 1500 kalastajaa

Päijänne on maamme toiseksi suurin järvi ja suosittu kalastuskohde. Vuonna 2015 koko Päijänteelle uisteluluvan osti kaikkineen 1500 eri henkilöä. Lisäksi myydään runsaasti yksittäisten vesialueiden omistajien, eli osakaskuntien lupia, joista ei ole kattavaa tilastoa. Vetouistelijoiden määrä on siis suuri, ja samoin lupien myynnistä kertyvät rahat.

Lupatulot on lähes poikkeuksetta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella käytetty täysin kalojen istutuksiin.

Tomi Ranta

– Lupatulot ovat olleet merkittävässä roolissa, ja niillä hoidetaan taimen- ja järvilohikantoja. Lupatulot on lähes poikkeuksetta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella käytetty täysin kalojen istutuksiin, vähäisiä määriä rahaa on käytetty muihin hoitokuluihin, kalastusalueen isännöitsijä Ranta kertoo.

Äänestävätkö uistelijat kukkarollaan?

Vuoden 2015 joulukuussa Päijänteen uistelulupien myynnissä tuli kova kysyntäpiikki. Uistelulupia ostettiin lyhyen ajan sisään satoja. Syy on selkeä, kalastajat halusivat hyödyntää siirtymävuoden, jota vaparajoitukset eivät koske. Vielä ei ole tietoa, kuinka paljon tämä vaikutti vuoden 2016 lupamyyntiin. Sen sijaan vuoden 2017 lupatulot ovat vaarassa romahtaa. Esimerkiksi Pohjois-Päijänteellä vetouistelijat ovat viritelleet boikottia.

Vastaavanlaisia kaikuja on kuulunut sosiaalisessa mediassa eteläisen Päijänteen osalta. Moni kalastaja harkitsee vakaasti siirtyvänsä kalastamaan muille vesille. Se pienentäisi lupatuloja, ja edelleen kalojen istutuksia. Taimenen pelastajaksi kaavaillut muutokset saattavatkin kääntyä itseään vastaan.

Jos lupatuotot laskevat, se näkyy suoraan istutusmäärissä.

Tomi Ranta

– On vaikea ennustaa, miten lupatulojen käy, mutta kyllä ne varmaan tulevat jonkin verran laskemaan. Tällaisia viestejä on kentältä tullut. Jos lupatuotot laskevat, se näkyy suoraan istutusmäärissä ja edelleen kalansaaliissa, sillä Päijänteen taimensaaliit ovat lähes täysin istutusten varassa, Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen isännöitsijä Tomi Ranta toteaa.

Kotijärvelle hyvästit?

Marraskuun lopun aurinkoinen päivä Asikkalanselällä ei anna uistelijoille kalaa. Siis hyvin tyypillinen jalokalaa pyytävän uistelijan päivä, yhtä tärppiä kohti kalastusta voi kertyä satoja tunteja. Reissu on jäämässä Tukiaisen ja Reinikan kauden viimeiseksi, sillä pakkanen alkaa muodostaa jäätä tyynen järvenselän pintaan.

Uistimia ylös kelatessa kaksikko pohtii uistelun jatkoa Päijänteellä. Reinikka aikoo hankkia luvan jatkossakin, jotta pääsee uistelemaan Päijänteen rannalla sijaitsevalta mökiltään.

Tukiainen on eri linjoilla. Hän aikoo suunnata pyyntiretkensä jatkossa merialueille, ja Kouvolan Vuohijärvelle, joka on kuuluisa järvilohistaan.

– Jos vaparajoituksen lisäksi voisi ostaa lisälupia suuremmalle vapamäärälle, vaikkapa kymmenen euroa lisävapaa kohti, olisin valmis sen maksamaan, jos rahat menevät lohikalakantojen hoitoon. Päijänne on ehdottomasti kotijärvi, täällä on tullut veneiltyä ja kalastettua koko ikä, Tukiainen pohtii.