Konepajan naapurit eivät halua rautakauppaa takapihalleen – kansanliike kasvaa

VR:n entisen konepaja-alueen kulttuurikäytön puolustajat tiivistävät rivejään Helsingin Vallilassa. Alue voisi heidän mielestään nousta Tallinnan Telliskiven tai Berliinin Kulturbrauerein veroiseksi vetonaulaksi.

kaupunkikulttuuri
Konepajan avara sisätila
Konepajan tiloissa on järjestetty esimerkiksi kirpputoreja.Ari Tuhkanen / Yle

Heidi Strengell muutti Punavuoresta Aleksis Kiven kadulle viime vuodenvaihteessa. Konepajan alueessa viehättivät täsmälleen samat asiat kuin edellisessä asuinpaikassa liki kymmenen vuotta sitten. Strengellin ikkunoista avautuu näkymä suoraan konepaja-alueelle.

– Etsin jotain sellaista, mitä Punavuori oli aikaisemmin, ja ihastuin tähän taloyhtiöön. Lähellä on ulkoilumahdollisuuksia, mutta kuitenkin sellainen kaupunkikeskustan fiilis. Nimenomaan tuon konepaja-alueen takia tuntuu, että täällä on hyvä meininki.

Bauhausin mahdollinen tulo naapuriin on Strengellille kauhistus.

– Varsinkin raskaan liikenteen lisääntyminen huolestuttaa, kun Aleksis Kiven katu on muutenkin aina tukossa. Konepaja-alueen henki muuttuu ihan totaalisesti. Pasilaan rakennetaan parhaillaan isoa kaupan keskittymää, joten voisi kuvitella, että tälle konepaja-alueelle olisi enemmän tarvetta nimenomaan kulttuurikäytössä.

Kansanliike koolle ensi maanantaina

Jaakko Blombergin ja Antti Möllerin perustama Konepaja-liike kokoontuu ensimmäiseen tapaamiseensa maanantaina. Blombergin mukaan konepaja-alueessa on mahdollisuuksia paljon muuhunkin kuin rautakaupaksi.

– Jos vertaa vaikka Tallinnan Telliskiven alueeseen, niin siellä on hylätystä teollisuusalueesta tullut koko lähiseudun houkuttelevin keskus. Samoin Berliinin Kulturbrauerei. Tämä konepaja-alue on vastaava selkeä kokonaisuus, jossa on paljon asukkaita ympärillä, joten näkisin, että siinä on paljon potentiaalia luovan alan ja kulttuurin keskittymäksi. Sellaisenahan sitä on uusille asukkaille myös mainostettu, Blomberg muistuttaa.

Blomberg korostaa kuitenkin, että Konepaja-liikkeessä on kyse alueen pitkän tähtäimen kehittämisestä, eikä niinkään yksittäisen kauppaketjun vastustamisesta.

– Meidän liikkeessä on mukana sekä alueen asukkaita, että sellaisia ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa ylipäätään suuntaan, mihin Helsinkiä viedään.

Lähiasukkaiden kuulemisaika vielä ennen joulua

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto lähettää kuulemiskirjeen VR:n laatimasta, Bauhausin tuloa pohjustavasta poikkeamislupahakemuksesta asianosaisille ensi viikolla. Vastausaikaa on kaksi viikkoa.

– Nyt vain odotellaan, että pääsemme siihen tutustumaan ja taloyhtiönä vastaamaan. Suunnitelma kuulostaa tällä hetkellä karmealta varsinkin, kun mitään virallista tietoa ei oikein ole, eli olemme ihan kuulo- ja huhupuheiden varassa. Sekin kyllä vähän hirvittää, kun reagoimiseen on niin vähän aikaa, Heidi Strengell tuskailee.

Lähialueen asukkaat ja Brunon yrittäjät suunnittelevat parhaillaan tapahtumaa konepajan kulttuurikäytön hyväksi. Alueen puolesta on jo aikaisemmin kerätty tuhansien ihmisten allekirjoittama adressi.

VR ei ole kommentoinut keskeneräisiä neuvotteluja kaupungin tai Bauhausin kanssa. Arkkitehti Bruno Granholmin 1800-luvun lopussa suunnittelema konepaja oli aikanaan yksi Helsingin suurimmista työnantajista.