Maahanmuutto ei juurikaan lisännyt Pirkanmaan poliitikkojen sammakoita

Kiivas, osin sopimatonkin sanailu jää valtuustoissa yksittäisille sooloilijoille.

turvapaikanhakijat
Puheenjohtajan nuija kolahtaa pöytään
Jan Hynnä / Yle

Turvapaikanhakijat eivät ole kärjistäneet valtuutettujen sanailua, vaikka aihe puhuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi Virroilla.

– Pohdinta maahanmuuton syistä on lisääntynyt ja Välimeren ylitysten määrää kauhistellaan, kuvailee Virtain kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Keijo Kaleva (sd.).

Orivedellä puhutaan lähinnä halusta auttaa. Valtuuston puheenjohtaja Riitta Jakaralla (sd.) ole ollut tarvetta puuttua kielenkäyttöön.

Samankaltainen viesti tulee myös muun muassa Tampereen naapurikunnista sekä Juupajoelta, Hämeenkyröstä, Sastamalasta ja Pälkäneeltä.

Yle Tampereen tekemä kysely valtuustojen puheenjohtajille kertoo, etteivät turvapaikanhakijat ole yleisesti koventaneet päättäjien kielenkäyttöä.

Kyselyyn vastasi yli puolet Pirkanmaan valtuustojen puheenjohtajista. Vastausprosentti on varsin hyvä, sillä vastauksia tuli 17, kuntia on yhteensä 22.

"Useita rajatapauksia"

Ruovedellä poliittinen puhe ei ole muuttunut turvapaikanhakijoiden vuoksi, arvioi valtuuston puheenjohtaja Marko Kivi (kok.). Paikkakunnalla on nyt kaksi vastaanottokeskusta, ja molemmat ovat lakkautettavien listalla.

– Yleisesti valtuutettujen puhetapa on kuitenkin muuttunut hyökkäävämmäksi kuin edellisellä valtuustokaudella. En ole puuttunut kielenkäyttöön, mutta rajatapauksia on ollut useita, sanoo Kivi.

Ylöjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu (sd.) sanoo joutuvansa puuttumaan vain yhden valtuutetun käytökseen.

– Puheen muutosta ei voi yleistää, mutta yksittäinen tapaus on, sanoo Joensivu.

"Ylilyöntejä kautta aikain"

Kangasalan valtuuston puheenjohtajan mukaan sanailussa on ollut ylilyöntejä aina, jo ennen turvapaikanhakijoiden määrän kasvua.

– En koe, että nyt olisi tapahtunut oleellista muutosta. Ylilyöntejä on ollut kautta aikain, mutta ne ovat yksittäisiä tapahtumia, kommentoi Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia (sd.).

Mänttä-Vilppulassa maahanmuuttokeskustelua on pidetty hyvänä.

– Kävimme valtuustossa hyvän keskustelun, kun päätimme vastaanottokeskuksen perustamisesta nuorille. Ja myöhemmin aikuisten keskuksen osalta, sanoo valtuuston nokkamies Arto Pirttilahti (kesk.).

Ainakaan kahteen vaalikauteen ei valtuutettujen epäasialliseen kielenkäyttöön ole juurikaan tarvinnut puuttua.

– Debatin taso yleensä paranee valtuustokauden edetessä, kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa paremmin, Pirttilahti sanoo.

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd.) arvioi, että valtuutettujen kielenkäyttöön ja käytökseen vaikuttavat enemmän lähestyvät kuntavaalit kuin turvapaikanhakija- tai pakolaistilanne.

– Kaupunginvaltuuston kokouksissa eniten puhuttavat ja herättävät tunteita isot kaupungin infrastruktuuriin liittyvät hankkeet, Marin sanoo.

"Poliittinen puhe ei ole muuttunut"

Kihniön valtuuston puheenjohtaja Petteri Wiinamäen (ps.) mukaan heillä osataan keskustella.

– Poliittinen puhe ei ole muuttunut. Kihniön vastaanottokeskusta ollaan lakkauttamassa keväällä. Nimilistoja kerätään sen puolesta ja sitä vastaan, mutta poliittinen keskustelu on neutraalia ja asiallista, vakuuttaa Wiinamäki.

Myös toisessa Pohjois-Pirkanmaan kunnassa, Parkanossa, on pysytty asialinjalla.

– Meillä ei ole ollut mitään ongelmia valtuutettujen kielenkäytössä missään vaiheessa, vastaa kyselyyn Parkanon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Ojennus (ps.).