Tutkimus: Suhdannenäkymät parantuneet, mutta työntekijän tilanne heikentynyt – mikä mättää?

Suomalaisen Työn Liiton tutkimus kertoo positiivisen vireen palaamisesta maamme talouteen.

Kotimaa
Tietyö-liikennemerkkejä.
AOP

Suomen talous on elpymässä – joskin hitaasti, kertoo tuore tutkimus. Neljän peräkkäisen laskuvuoden jälkeen suomalaisen työn indikaattori kääntyi vuonna 2015 hienoiseen nousuun. Suomalaisen Työn Liiton kehittämä indikaattori tarkastelee vuosittain suomalaisen työn tilaa yhteiskunnan, yritysten ja työntekijöiden kannalta.

Tutkimuksen pohjana olevat mittarit kertovat nyt monien hartaasti odottamaa viestiä talouteemme palanneesta positiivisesta pohjavireestä. Indikaattorin arvoa heikensivät Suomen julkisen velkaantumisen kasvu ja viennin matala taso, mutta vaakakuppia tasapainottivat lisääntyneet yritysinvestoinnit ja työntekijöiden lisääntynyt luottamus talouteen.

Tulosta nostivat Suomen parantunut kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin, yritysten hyvät toimintaedellytykset sekä työtaisteluiden, työtapaturmien ja sairauspäivärahapäivien määrän lasku. Eläkkeelle siirtymisen keski-ikä on noussut.

Talouden suhdannenäkymät ovat parantuneet, mutta samaan aikaan työntekijän näkökulmasta työelämän tilanne on heikentynyt. Indikaattorista on luettavissa työelämän laadullisia kehittämistarpeita.

Yritysmaailmassa näkyy valoa – pk-yritykset yhä lujilla

Pitkällä aikavälillä kehitys on edennyt positiivisimmin yhteiskunnan tasolla. Nyt yritysmaailma on myös pääsemässä kelkkaan mukaan. Positiivisen kehityksen voi odottaa jatkuvan myös lähivuosina, uskotaan Suomalaisen Työn Liitossa. Trendin taittumiseen myötävaikuttivat muun muassa maltillinen yritysten tuloslukujen nousu sekä investointien määrän lisääntyminen. Kasvua on odotettavissa sekä investointien määrässä että tutkimukseen ja kehitykseen panostamisessa.

Lisäksi Suomi on ylipäätään aiempaa houkuttelevampi paikka yrittäjyyden näkökulmasta. Suomen asema parani esimerkiksi kansainvälisessä Ease of Doing Business -mittaristossa.

Talouden matalasuhdanne näkyy silti edelleen yrityksissä selkeästi. Yritysten kannattavuus, luottamus taloudelliseen kehitykseen, vakavaraisuusodotukset ja tuloksentekokyky ovat edelleen pitkän aikavälin keskiarvoja heikommalla tasolla.

Suomen kannalta harmillista on juuri pk-yritysten huono kannattavuus, sillä niiden rooli työllistäjänä ja uusien työpaikkojen luojana on merkittävä.

48 % työntekijöistä olisi valmis lomauttamaan itsensä kahdeksi viikoksi, jos työnantajan taloudellinen tilanne sitä vaatisi.

Ymmärtäväisyyttä työnantajan taloushuoliin saattaisi tosin löytyä työntekijäpuoleltakin: tutkimuksen mukaan 48 % työntekijöistä olisi valmis lomauttamaan itsensä kahdeksi viikoksi, mikäli työnantajan taloudellinen tilanne sitä vaatisi.

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet heikenneet

Suomalaisen Työn Liitto kiinnittää huomiota paradoksiin: miksi parantunut tilanne yhteiskunnallisella ja yritystasolla ei näy työntekijöiden hyvinvoinnissa? Liitto arvioi, että työntekijöiden hyvinvoinnin puutteiden taustalla vaikuttavat työelämän yleinen epävarmuus ja turvattomuus, kuten pätkätyöt, lomautukset ja irtisanomiset. Lomautuksen ja irtisanomisen uhka oli kuitenkin hieman pienempi kuin edellisvuonna.

Tuottavuuden maltillinen kasvu sekä työntekijöiden parantuneet arviot omasta työllisyystilanteestaan ovat työntekijän näkökulmasta positiivisia merkkejä.

Suuri paradoksi on, ettei parantunut tilanne näy työntekijöiden hyvinvoinnissa.

Työelämää laadulliselta kannalta analysoivat mittarit ovat laskusuunnassa. Työntekijöiden kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan työtehtäviin, työnjakoon ja työtahtiin heikentyivät. Työpaikoilla tapahtuva uuden oppiminen ja kouluttautuminen jatkoi kuihtumistaan. Näkemyksiin lienee vaikuttanut myös vuotta 2015 leimannut vääntö kiky-sopimuksista. Aiempina vuosina osallistavuusmittari on ollut vuosittaisen indikaattorin harvoja valopilkkuja.

– Vaikka yhden vuoden (tulosten) perusteella ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, on erityisesti työntekijöiden osallistavuuteen tulevaisuudessa syytä kiinnittää huomiota, kommentoi tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta.

Eljalan mukaan keskustelu suomalaisesta työelämästä on ollut viimeisimmän vuoden aikana hyvin polarisoitunutta. Työntekijöille keskustelu on saattanut näyttäytyä ylhäältä alas sanelulta. Eljala kannustaa vuorovaikutuksen lisäämiseen työelämässä kaikilla tasoilla.

Kehitystarpeita paikallistamassa

Mitä yhteiskunta, työnantajat ja työntekijät voivat tehdä suomalaisen työn kehittämiseksi? Suomalaisen työn indikaattori pystyy paikallistamaan eroja yrityksen ja työntekijän kokemusmaailmassa.

Esimerkiksi 53 prosenttia työntekijöistä kokee, että työnantaja tuottaa heille palkan ja etujen lisäksi myös muuta arvoa. Toisaalta 88 prosenttia työnantajista näkee, että he tuottavat työntekijöilleen palkan ja etujen lisäksi myös muuta arvoa.

62 prosenttia työntekijöistä kokee, että heidän työnsä tuottaa arvoa laajemmin koko yhteiskunnalle. 80 prosenttia työnantajista arvioi yrityksensä tällä tavoin merkitykselliseksi.

Suomalaisen Työn Liiton mukaan työn merkityksellisyys ja tuottavuus kasvaa, kun investoidaan sekä ihmisiin että yritykseen työntekijöiden sitoutuneisuuden syventämiseksi.

Liiton mukaan merkityksellisyyden lisääminen työssä johtaa hyvän kierteeseen: työntekijöiden motivoitumiseen ja sitoutumiseen. Tuottavuus lisääntyy ja mahdollistaa suuremmat investoinnit. Näin vaikutukset laajenevat koko yhteiskuntaan.

90 % työnantajista arvioi, että henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantaminen vaikuttaa yrityksen menestykseen erittäin paljon tai jonkin verran.

Jopa yhdeksän kymmenestä työnantajasta arvioi, että henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantaminen vaikuttaa yrityksen menestykseen erittäin paljon tai jonkin verran. Liki puolet työnantajista näkee, että henkilöstön koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä vaikuttaa yrityksen menestykseen.

Työntekijät: Olisi potentiaalia enempään

Suomalaisen työn tuottavuus koheni viimeisimmän vuoden aikana niin yhteiskunnan, työnantajien kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Suhdannenäkymissä tapahtui muutoksia positiiviseen ja Suomen kilpailukyky parani suhteessa kilpailijamaihimme. Silti tuottavuusmittari on edelleen erittäin matalalla tasolla.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan työpaikoilla muhii valtava tehokkuuspotentiaali, jota ei osata valjastaa käyttöön.

Lähes puolet suomalaisista työntekijöistä kertoo, että pystyisi työskentelemään nykyistä tehokkaammin omassa työssään.

Liiton työntekijäkyselyn mukaan suomalainen työvoima on tällä hetkellä vajaakäytöllä. Lähes puolet suomalaisista työntekijöistä kertoo, että pystyisi työskentelemään nykyistä tehokkaammin omassa työssään ja suurimmalla osalla olisi myös tahtoa ponnekkaampaan työskentelyyn. Tämä näkemys korostuu erityisesti vanhemmissa ikäluokissa.

Tilastoaineistoihin pohjautuvassa suomalaisen työn indikaattorissa huomioidaan 41 taustamuuttujaa ja kolme keskeistä työn merkityksellisyyttä analysoivaa näkökulmaa: työn tuottavuus, kestävyys ja osallistavuus.

Suomalaisen työn indikaattorista voi lukea Suomalaisen Työn Liiton verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).