Lapsen rakkaus kestää paljon – "Suhde on vahva, vaikka ei olisi lapselle hyväksi"

Kiintymys vanhempaan on osa ihmisluontoa. Se kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että lapsi kiintyy myös vanhempaan, jolla on hankaluuksia vanhemmuudessa.

Lapset ja nuoret
Lapsi ja aikuinen katsovat joelle.
Tiia Hemminki / Yle

KajaaniLapsen rakkaus ja kiintymys vanhempaan on sitkeää ja kestää paljon. Näin kertoo kertoo Oulun yliopiston psykologian lehtori, emerita Eeva-Liisa Kronqvist.

– Lapsi on hyvin lojaali vanhemmilleen. Vanhassa sananlaskussa puhutaankin, että äitiinsä voi luottaa, vaikka hän olisi hyeena, Kronqvist sanoo.

– Myös aikuisen kiintymys ja kiinnittyminen omaan lapseen kestää, Kronqvist lisää.

Kiintymys on osa ihmisluontoa – lapsi ei pärjää ilman sitä, että joku hoitaa ja huolehtii hänestä, kertoo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntayhtymän Perheneuvolan psykologi Ilona Sievänen.

– Suhde on hyvin vahva, koska sille on biologinen tarve. Mutta tämä tarkoittaa myös, että lapsi kiinnittyy vanhempaan, joka ei hoida häntä hyvin. Suhde on vahva, vaikka ei olisi lapselle hyväksi, Sievänen kertoo.

Turvallisessa kiintymyssuhteessa on lupa olla oma itsensä

Eeva-Liisa Kronqvist

Psykologiassa puhutaan kiintymyssuhteesta. Tämä luodaan ensimmäisenä vanhempaan tai hoitavaan aikuiseen, mutta pian myös muihin hoitaviin ihmisiin ja läheisiin. Suhteen kehittyminen alkaa ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Kiintymyssuhteet luokitellaan turvallisiin ja turvattomiin eli ristiriitaisiin, vältteleviin ja jäsentymättömiin. Suurimmalla osalla muodostuu turvallinen kiintymyssuhde hoitavaan vanhempaan.

Kiintymystä osoitetaan eri tavoin

Lapsi osoittaa kiintymystään monin eri tavoin. Kronqvist kertoo, että lapsi saattaa tulla turvasyliin vanhemman luo, kaivata vanhempaa erotilanteessa ja tutkia maailmaa turvallisesti vanhemman selän takaa.

Asiaa ei kuitenkaan voi yleistää, Kronqvist korostaa. Toiset lapset ovat esimerkiksi uusissa tilanteissa rohkeampia, kuin toiset. Lapset myös osoittavat tunteitaan eri tavalla.

Kronqvist kertoo, että turvallinen kiintymyssuhde antaa myös luvan ilmaista kielteisiä tunteita. Tätäkään ei pidä yleistää, koska kielteiset tunteet kuuluvat myös turvattomiin kiintymyssuhteisiin.

– Turvallisessa kiintymyssuhteessa on lupa olla oma itsensä, Kronqvist havainnollistaa.

Muovailuvahaa
Mika Niskanen / Yle

Mutta millä tavalla lapset itse kertovat osoittavansa vanhempiaan kohtaan kiintymystä ja rakkautta?

Kätönlahden päiväkodin esikoululaiset kertovat, että he osoittavat kiintymystään vanhempiaan kohtaan esimerkiksi suukottamalla ja tekemällä yhteisiä asioita.

– Pussaamalla ja halaamalla, kertoo Toni Sopanen.

Heta Hilla puolestaan pohtii, että kiintymystä osoitetaan myös leikkimällä yhdessä vanhempien kanssa.

Aatu Heikkinen kertoo osoittavansa kiintymystä yksinkertaisesti kertomalla vanhemmilleen, että rakastaa heitä.

– Vanhemmatkin aina sanovat, että minä rakastan sinua, Heikkinen kertoo.

Lojaalius on vahvaa

Ongelmia tulee tilanteissa, joissa vanhemmuus on jostain syystä heikkoa, eikä lapsen tarpeisiin kyetä vastaamaan. Tällöin joudutaan esimerkiksi harkitsemaan lapsen siirtoa perheen ulkopuolelle.

Tämänkin kaltaisissa tilanteissa lapsi saattaa pysyä lojaalina.

– Lapsi ajattelee vanhempiaan tilanteessa ja haluaa pysyä vanhempien luona, vaikka se ei olisi hyväksi, Sievänen kertoo.

Unilelu Kajaanin perhekeskus.
Elisa Kinnunen / Yle

Myös kiintyminen sijaisvanhempiin voi olla hankalaa, jos biologiset vanhemmat eivät hyväksy tilannetta, Sievänen avaa.

Kiintymyssuhde on tärkeä tasapainoisen kasvun kannalta – esimerkiksi lapsen turvallisuuden tunteelle ja itsetunnolle. Se myös vaikuttaa siihen, kuinka henkilö solmii uusia ihmissuhteita aikuisenakin.

Malli voi välittyä myös omassa kasvatuksessa, kun henkilö saa lapsia.

– Se on tavallaan työskentelymalli, jota lapsi käyttää – minkälainen hän on, millä tavalla toimii ja onko maailma turvallinen vai turvaton, Sievänen sanoo.

Kiintymyssuhde voi muuttua

Kiintymyssuhteesta voi rakentua turvaton, jos lapsen tarpeet ja hoito laiminlyödään tai hänet jätetään huomiotta, kertoo emerita Eeva-Liisa Kronqvist. Tähän voi vaikuttaa myös ristiriitaisuus ja kokemus siitä, että vanhempi ei ole riittävästi saatavilla.

Kiintymyssuhde rakentuu arkisissa tilanteissa.

– Herkkyys ja vastavuoroisuus ovat keskeisiä kriteerejä turvalliselle kiintymyssuhteelle, Kronqvist sanoo.

Kiintymyssuhdemallit voivat myös muuttua, alleviivaa psykologi Ilona Sievänen. Kaikki kehitetyt mallit ovat kuitenkin kestäviä, myös turvattomat.

– Ne ovat hyvin pysyviä, ellei lapsi saa korjaavia kokemuksia, joiden kautta mallin pystyy muuttamaan, Sievänen kertoo.

Kyllä sitä kannattaa vaalia ja sille varata aikaa.

Ilona Sievänen

Myös turvallinen malli voi muuttua turvattomaksi, jos ympäristö ja lapsen saama hoiva ja huolenpito muuttuu huomattavasti, Sievänen lisää. Mallit ovat suhteellisen pysyviä, jos olosuhteet eivät muutu olennaisesti.

Ongelmallisiin tilanteisiin voidaan tarttua esimerkiksi kehittämällä vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä. Sieväsen paras ohje on, että kannattaa pysähtyä miettimään, mitä tilanteessa tapahtuu.

– Mitä lapsi ajattelee? Mitä hän tuntee? Pysähtyä pohtimaan oikeasti, mitä tapahtuu, Sievänen sanoo.

Side on hirvittävän tärkeä

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta luomaan maailmasta kuva turvallisena paikkana, Kronqvist sanoo.

Vanhemman kannattaa näyttää, että nauttii kiintymyksestä ja käyttäytyä vastavuoroisesti – kun lapsi tulee lähelle, niin ottaa syliin, hän kertoo. Lapselle kannattaa kertoa, kuinka tärkeä tämä on.

– Tämä on niin kategorisen ihana asia, että siitä kannattaa vain nauttia ja ylläpitää kiintymystä, Kronqvist hymyilee.

Herkkyys ja vastavuoroisuus ovat keskeisiä kriteerejä turvalliselle kiintymyssuhteelle.

Eeva-Liisa Kronqvist

Aikuinen voi Kronqvistin mukaan myös ennakoida tekemistä, eli esimerkiksi kertoa, mihin ollaan lähdössä, miksi ja keitä muita on mukana.

– Kaikki ennakoimattomuus ja äkkinäisyys voi olla lapselle hankalaa. Aikuinen osoittaa kiintymystä avaamalla lapselle maailmaa ja ympäristöä, Kronqvist sanoo.

Psykologi Ilona Sievänen kertoo, että vanhemman on tärkeä tiedostaa, miten toimii suhteessa lapseen – miten lapsi kokee olonsa perheessä ja uskaltaa ilmaista tunteitaan.

– Lapsen ja vanhemman välinen suhde on hirvittävän tärkeä. Se on tausta, mikä vaikuttaa ihmisen kehitykseen elämän aikana, Kronqvist sanoo.

– Kyllä sitä kannattaa vaalia ja sille varata aikaa.