Koe uusi yle.fi

Robotit tulevat myös sotatantereille – "Kone ei pelkää kuolemaa kuten ihmiset"

Täysin itsenäisesti toimivia asejärjestelmiä tai sotarobotteja ei kuitenkaan vielä ole käytössä millään asevoimilla.

tekniikka
Nelijalkainen robotti Spot esittelyssä Quanticon merijalkaväen tukikohdassa Viginiassa syyskuussa 2015.
Robotisoitumisesta on ollut paljon puhetta esimerkiksi liikenteen kannalta, mutta millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa sodankäynnissä? Vieraina sotilasprofessori Mika Hyytiäinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja professori Pekka Appelqvist.

Robotit eivät väsy, niillä ei ole tunteita ja ne toistavat annetut käskyt mukisematta. Ei siis ihme, että eri maiden asevoimat ovat kiinnostuneita hyödyntämään robotteja sodankäynnissä.

Aamu-tv:n haastattelussa Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Mika Hyytiäinen ja Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan pääsihteeri Pekka Appelqvist kertoivat, että toistaiseksi sotarobottien toiminnan taustalla päätöksistä vastaavat vielä ihmiset.

– Missään ei ole käytössä vielä täysin autonomisia asejärjestelmiä. Nyt käydään keskustelua siitä, että kun järjestelmien itsenäisyys lisääntyy, niin miten siihen tulisi suhtautua, Appelqvist sanoi.

Sotilasprofessori Mika Hyytiäisen mukaan koneiden käyttämisessä sodassa on myös hyviä puolia. Tärkeimpänä näistä turvallisuus.

– Kone ei välitä itsestään, eikä se pelkää kuolla kuten ihmiset.

Lisäksi koneet ovat erittäin nopeita reagoijia. Hyytiänen kertoi, että uusimmassa sotateknologiassa on jo mukana täysin automaattisia vastatoimintajärjestelmiä, joissa on autonomisia piirteitä.

– Jos panssarivaunua kohti ammutaan ohjus, niin ei siinä paljon ihmiseltä ehditä kysyä laukaistaanko vastatoimenpiteet, Hyytiäinen kertoi.

Pelisäännöt sotaroboteille

Ihmiskunta on määritellyt sodankäyntiä varten paljon yhteisiä kansainvälisiä säännöksiä ja lakeja, kuten Geneven sopimukset ja humanitääriset oikeudet. Pekka Appelqvistin mukaan YK:n asevalvontaelimissä on jo pohdittu miten autonomisiin asejärjestelmiin pitäisi suhtautua.

– Se on kuitenkin äärimmäisen monimutkainen ja vaikea kysymys.

Sotarobottien suhteen pelisääntöjen luomisessa ollaan kuitenkin Mika Hyytiäisen mukaan liikkeellä hyvissä ajoin, sillä historiassa on lukuisia esimerkkejä myös sääntelyn hitaudesta.

– Esimerkiksi miinoja käytettiin ehkä noin 150 vuotta ennen kuin ensimmäiset miinarajoitukset tulivat voimaan.

Asiantuntijat eivät pelkää "koneiden kapinaa"

Sotarobotteihin liittyvä yleinen uhkakuva on, että ne alkavat tappaa ihmisiä itsenäisesti käskyistä välittämättä. Pekka Appelqvist ei pidä uhkakuvaa "koneiden kapinasta" kovinkaan merkittävänä.

– Lähtökohtaisesti järjestäytyneet armeijat pitävät kiinni komentoketjun eheydestä.

Suurempana uhkana Appelqvist pitää sitä, että terroristit saisivat sotarobotteja käyttöönsä ja käyttäisivät niitä iskuihinsa. Sotaprofessori Mika Hyytiäinen kuitenkin arvioi, että robottien joutuminen väärien ihmisten käsiin on epätodennäköistä.

– Veikkaan, että autonomisen järjestelmän hakkeroiminen on paljon vaikeampaa kuin suoria komentoja [eli ihmisen käskyjä] vastaanottavan järjestelmän.

Teknologia kehittyy tällä hetkellä niin nopeaa tahtia, että tulevaisuuden ennustaminen on molempien asiantuntijoiden mukaan hankalaa. Pekka Appelqvistin mielestä on kuitenkin väistämätöntä, että autonomiset piirteet tulevat lisääntymään niin siviili- kuin sotilasjärjestelmissä.