"Hyvä, halpa ja helppo" – lähiraaka-aine on biojalostamoiden elinehto

Suomen soilla vilkkaasti versova hieskoivu voisi tuoda helpotusta biojalostamoiden raaka-ainetarpeeseen. Yksi valkorunkoisen puun mahdollinen käyttäjä voisi olla kiinalainen Kaidi, joka suunnittelee miljardilaitosta Kemiin.

talous
Koivunrunkoja metsässä.

Biojalostamoiden suosio luo kysyntää uusille raaka-aineille. Jo toimivat ja tulevat tehtaat tarvitsevat monenlaista raaka-ainetta oljenkorsista sahanpuruun.

Osa jalostamoista luottaa havupuuhun, mutta myös lehtipuiden biomassalle on tarvetta. Esimerkiksi Kemiin noin miljardin euron laitosta suunnitteleva kiinalainen Kaidi on mahdollinen hieskoivun käyttäjä tulevaisuudessa.

Yhtiöstä ei vielä kommentoida yksityiskohtaisesti tulevia raaka-aineita, mutta vahvistetaan, että hieskoivu on yksi vaihtoehdoista.

Halpa ja helppo hieskoivu   

Metsäntutkimuslaitos ja Luonnonvarakeskus ovat tutkineet hieskoivua yli 20 vuoden ajan Oulun lähettyvillä Limingan Hirvinevalla.

Puu soveltuu niin energiakäyttöön kuin kuitupuuksikin, eli biojalostamoiden käyttöön. Monipuolisuus lisää puun houkuttelevuutta.

Hieskoivu on hyvä, halpa ja helppo puu kasvattajalleen.

Anssi Ahtikoski

– Metsänomistaja voi suunnata puun myyntiä markkinoiden mukaan joko polttoon tai jalostukseen, toteaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Anssi Ahtikoski.

Kokenut metsäekonomian tutkija kuvailee hieskoivua laiskan miehen puuksi.

– Hieskoivu kasvaa luontaisesti nopeasti ja se on kaikkinensa hyvä, halpa ja helppo puu kasvattajalleen, Ahtikoski naurahtaa.

Hieskoivu myös nopeuttaa puun korjuukiertoa. Tuhkalannoitetussa turvesuopohjassa puu tuottaa tuloa parinkymmenen vuoden välein, kun keskimäärin metsätuloja saa odottaa yli tuplasti pidempään.

Paikallinen raaka-aine ratkaisee jalostamoiden tulevaisuuden

Useat isot jalostamohankkeet ovat nostaneet esille kysymyksen raaka-aineen riittävyydestä. Jalostamohankkeiden eteneminen riippuu pitkälti paikallisen raaka-aineen riittävyydestä.

Jos raaka-ainetta ei saada läheltä tehtaita, niin nämä hommat eivät toteudu.

Anssi Ahtikoski

Aivan heti puu ei Suomesta lopu ja vuotuisesta kasvustakin jää Suomessa käyttämättä LUKE:n laskelmien mukaan lähes 40 miljoonaa kuutiota.

Määrää voi verrata Suomen suurista hankkeista pisimmällä olevan Metsä Groupin Äänekosken tehtaan vuotuiseen puutarpeeseen, joka on yli 4 miljoonaa kuutiota.

Eli puuta riittää usealle isolle hankkeelle, mutta kuinka läheltä ja kannattavasti puuta tehtaalle saadaan on avainkysymys.

– Se on tärkein kysymys. Jos raaka-ainetta ei saada läheltä tehtaita, niin ei nämä hommat toteudu, arvioi Luke:n johtava tutkija Anssi Ahtikoski.