Urheiluhistorian näyttely tuo Roope Tonterin, presidentti Kekkosen ja Topi Mattilan aikaiset välineet saman katon alle – "Huikeaa hommaa"

Kilpakenttien sankarit -näyttelyssä on esillä kattavasti olympiamitaleja, urheiluvarusteita sekä asusteita Pohjois-Kymenlaakson urheiluhistoriasta. Näyttely tavoittelee noin 10 000:ta kävijää.

Kouvola
Alppihiihtäjänä aikaisemmin tunnettua Jukka Rajalaa kiinnosti Kilpakenttien sankarit -näyttelyssä muun muassa sukset.
Alppihiihtäjänä aikaisemmin tunnettua Jukka Rajalaa kiinnostivat muun muassa sukset. Käden ulottuvilla lähes kolme metriset puusukset 1800-luvun lopusta.Juha Korhonen / Yle

Suomalaiset ovat tunnetusti urheilukansaa. Omaa tarinaansa urheilukaupunki Kouvolasta kerrotaan tästä viikosta alkaen, kun laaja näyttely avautuu Kouvolassa Poikilo-museoissa.

Nykyisen Kouvolan alueen urheilumenneisyys käydään läpi näyttelyssä monipuolisesti, kun edustettuina on lajeja jääkiekosta palloilulajeihin, yleisurheilusta ammuntaan ja nyrkkeilystä talvilajeihin.

– Uskon, ettei koskaan aikaisemmin saman katon alla ole ollut näin paljon Kouvolan seudun urheilijoiden olympiamitaleita esillä, sanoo näyttelyn kuraattori ja projektitutkija Jani Loijas.

Mitaleja, lumilautoja ja Sami Hyypiän paita

Alppihiihtäjänä vuoteen 2009 saakka tunnettu Jukka Rajala antoi näyttelyyn omia lehtileikkeitään. Kouvolalaista urheilumentaliteettia hän innostuu suitsuttamaan. Se kuulemma huokuu itse näyttelystäkin.

– Urheilijoiden ja seurojen välillä on äärimmäisen hyvä henki. Kouvolalainen yleisö taas on fanaattista ja menestyshullua, hymyilee Rajala.

Mäkihyppääjä Topi Mattilan vanhan urheilupusakan kohdalla Rajala muistelee leikkimielisiä retromäkihyppykilpailuja. Hänen isänsä Lasse Rajala hyppäsi mäkeä Mattilan kanssa samaan aikaan.

– Kokeilin itsekin tuon ajan tyylisiä suksia. En pysynyt pystyssä. Se on ollut huikeaa hommaa. Sanonta, että miehet on rautaa ja sukset puuta, pitää tässä kohdin paikkansa.

Kilpaurheilu on alkanut alueella jo 1800-luvun lopussa.

Näyttelyn kuraattori Jani Loijas

Kouvolan alueelta on lähtenyt useita menestyneitä urheilijoita. Kirkkaimpia tähtihetkiä ovat esimerkiksi hiihtäjälegenda Heikki Hasun olympiamitalit ja Ilmari Salmisen sekä Arvo Askolan kaksoisvoitto 10 000 metrin juoksussa Berliinissä 1936.

Tuoreempaa sukupolvea edustaa valkealaistaustainen lumilautailija Roope Tonteri, joka toi näyttelyyn lautansa.

Esillä on myös useita kiinnostavia pelipaitoja. Mukana on muun muassa Sami Hyypiän paita Myllykosken Pallon ajoilta. Vanhoja paitoja vertailemalla on mahdollista nähdä niiden muutos vuosien varrella. Tästä esimerkkinä muun muassa Kuusankosken Vedon ja Kouvojen koripallopaidat.

Urheilumuseo
Heikki Hasu voitti muun muassa kultaa St. Moritzin talviolympialaisissa vuonna 1948. Kuva oletettavasti 1950-luvun alkuvuosilta. Kuva: Urheilumuseo

Näyttelyesineiden keräämisessä valtava työmäärä

Materiaalia on kerätty viime vuodesta saakka urheiluhistoriallisessa projektissa, jonka aikana museon kokoelmiin saatiin koottua noin 400 esinettä. Näistä noin sata on nyt esillä.

– Lisäksi mukana on noin 150 lainaesinettä. Urheilijoita on ollut todella paljon lainaamassa esineitään näyttelyyn, sanoo Kasnio.

Myös paikalliset urheiluseurat ja järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana. Kouvolan seudun urheiluhistorialla on pitkät perinteet.

– Kilpaurheilu on alkanut alueella jo 1800-luvun lopussa. Toiminta lähti liikkeelle voimistelusta, yleisurheilusta ja hiihdosta, sanoo kuraattori Jani Loijas.

Vanhimmat esineet ovat 1900-luvun vaihteen yleisurheilupalkintoja ja 1800-luvun lopulta peräisin olevat sukset.

DDR:n kehittelemät rullasukset kopioitiin Suomeen kotikutoisin keinoin laittamalla pyörät puusuksien pohjaan. Näitä hämmästeltiin valtiojohtoa myöten.
DDR:n kehittelemät rullasukset kopioitiin Suomeen kotikutoisin keinoin laittamalla pyörät puusuksien pohjaan. Näitä hämmästeltiin valtiojohtoa myöten.Juha Korhonen / Yle

Erikoisuutena ensimmäiset rullasukset 1950-luvulta

Näyttelyssä nähdään myös oletettavasti 1950-luvulta peräisin olevat Suomen ensimmäiset rullasukset.

– Suomalaiset maajoukkuehiihtäjät kuulivat, että Itä-Saksassa harjoitellaan rullasuksilla. Suomessa tehtiin oma versio niistä laittamalla puusuksiin pyörät, sanoo Kasnio.

Niiden avulla harjoittelua voitiin jatkaa kesäkuukausinakin. Saksalaisessa alkuperäisessä versiossa pyörät on asennettu lyhyen metallisen alustan alle, johon monot sai kiinnitettyä siteillä.

Niistä kiinnostui myös presidentti Urho Kekkonen.

– Olen nähnyt kuvan, jossa Kekkonen tutkii näitä uunituoreita rullasuksia. Kekkonen oli hiihtomies itsekin, joten uudet innovaatiot ovat varmasti kiinnostaneet häntä, arvioi Loijas.

Varovaisena tavoitteena 10 000 kävijää

Kasnion mukaan vastaavaa näyttelyä ei ole aiemmin järjestetty, jossa pohjoiskymenlaaksolainen urheiluhistoria olisi näin kattavasti esillä.

Urheiluhistoria täyttää koko kaupunginmuseon näyttelytilan. Siitä huolimatta valintaa urheilumenestyjien välillä on jouduttu tekemään.

Edellinen näyttely kaupunginmuseolla käsitteli nuoruutta Kouvolassa, ja se keräsi noin 8500 kävijää. Nyt tavoitellaan ainakin vastaavia lukuja.

– Kenties 10 000 on jonkinlainen tavoite, arvioi Kasnio.

Näyttely avautuu torstaina 24.11. ja on auki ensi vuoden lokakuuhun.