Muutto on hirveä stressi, mutta siitä selviää – kunhan ei unohda muuttopizzaa

Pahimmillaan muutto uuteen osoitteeseen on niin raskas ja ahdistava koettelemus, että sitä verrataan läheisen kuolemaan tai avioeroon. Oheisilla vinkeillä muutosta tulee hieman siedettävämpää.

Kotimaa
Muutto
Stina Tuominen / Yle

Muuttolaatikot ovat valmiiksi pakattuina odottamassa. Muuttoapu tulee ja kantaa ne autoon. Kohta ollaan uudessa kodissa. Sitten istutaan laatikoilla, syödään muuttopizzaa ja juodaan muutto-olutta. Kaikilla on hauskaa.

Yleensä muutto ei suju näin. Useimmiten muuttoväen saapuessa tavarapaljouden lajittelu ja pakkaaminen ovat pahasti kesken ja asunto on vielä siivoamatta. Muuttajaa hävettää.

Tavarat lojuvat levällään lattioilla ja on hirveä sotku.

Veera Kinnunen

– On enemmän sääntö kuin poikkeus, ettei kaikki mene kuin oppikirjoissa. Yleensä tavarat lojuvat levällään lattioilla, koko henkilökohtainen elämä on esillä ja on hirveä sotku, sanoo tutkija Veera Kinnunen Lapin yliopistosta.

Muuton valmisteluun pitäisi varata aikaa, mutta harvalla on siihen mahdollisuus.

– Muuttoon liittyy paljon tunteita ja se on yksi isoista kriiseistä ihmisen elämässä. Stressitaso nousee, koska muutto täytyy yleensä hoitaa kaiken muun ohella ja harvoin ihmisillä on mahdollisuus keskittyä pelkästään siihen. Varsinkin lapsiperheissä muutto saatetaan hoitaa yöllä.

Tavaran määrä yllättää aina

Vuodenvaihde, joulun ja uudenvuoden välinen aika on yksi vuoden vilkkaimmista muuttosesongeista.

Suomen Muuttopalvelut ry:n puheenjohtaja Kai Lagerin mukaan jopa 80 prosenttia muuttajista hoitaa urakan itse. Tavaroita kuskataan mieluummin peräkärryissä ja vuokrapakettiautolla kuin palkataan muuttofirma.

Todella harva helpottaa taakkaansa antamalla pakkaamisen ammattilaisen tehtäväksi. Vaikka tavaramäärä kauhistuttaakin, se halutaan seuloa itse.

– Helpostihan siinä tulee tavara-ahdistus, kun jokainen esine täytyy käydä läpi. Siinä löytyy sellaista, mitä ei ole tiennyt olevankaan, kertoo Veera Kinnunen.

Usein vasta viime hetkillä muistetaan omaisuutta pursuava täysi verkkokellari.

– On niin tyypillistä, että kuvittelet, että nyt täällä on tyhjää ja mennään tekemään se viimeinen katselmus asuntoon. Sinne jäädäänkin vielä neljäksi tunniksi ja päädytään hiki hatussa kantamaan tavaraa, joka ei vain tunnu loppuvan millään.

Siinä lentää helposti jouluverhot roskiin, vaikka niitä saattaa tarvita myöhemmin.

Veera Kinnunen

Kinnusen mielestä kaikkea ryöhnää on turha säilöä ullakoille "odottamaan tulevaa tarvetta", vaan esineitä kannattaa antaa eteenpäin niitä tarvitseville ja arvostaville. Samalla pitää olla varuillaan, ettei innostuksissaan luovu myös tarpeellisista tavaroista.

– Jos vaikka kesällä muuttaa, niin siinä lentää helposti jouluverhot roskiin, vaikka niitä saattaa tarvita myöhemmin.

Eroon elämän nöyhdästä

Veera Kinnunen muistuttaa, että on myös ihmisiä, jotka suhtautuvat muuttorumbaan positiivisesti. Kaikki eivät vihaa muuttoja.

– Toiset jopa rakastavat niitä. He kokevat, että muutto on raikastava tapahtuma. He hakevat säännöllisin väliajoin muutosta elämässään, että eivät tuntisi olevansa pysähtyneitä ja juuttuneita johonkin.

– Tavaroiden lajittelu on toisaalta myös hieno tilaisuus miettiä, millainen ihminen minä olen ja mitä haluan kantaa menneisyydestäni mukana? Jos käyttää ulkopuolista pakkaajaa, tavallaan menettää mahdollisuuden karsia omaa painolastia vähäisemmäksi.

Tutkija puhuu elämän nöyhdästä. Kun siitä pääsee eroon, on helpompi miettiä, miten haluaa jatkossa elää.

– Siinä tulee väkisinkin pohtineeksi omaa elämäntapaansa ja suhdettaan tavaraan. Ja kun sitten astuu uuden asunnon kynnyksen yli, useimmiten ahdistus loppuu.

– Asettumisvaihe on kiva, kun saa ruveta laittamaan uutta paikkaa ja kotiutua.

Muuttopizzan unohtaminen etikettivirhe

Muuttoporukalle urakan loppu on paras vaihe, sillä päätteeksi syödään. Muuttajan suurin virhe on Veera Kinnusen mukaan unohtaa ostaa apuvoimille tarjottavaa. Muuttopizzasta on tullut jo käsite.

Juomat voivat vaihdella oluesta vissyyn, mutta pizzaa pitää olla.

Veera Kinnunen

– Kaikki tietävät muuttopizzan. Se on vakiintunut tarjottava, joka voi olla itse tehty tai tilattu, mutta sen unohtaminen on suuri etikettivirhe. Tarjottavat juomat voivat vaihdella oluesta vissyyn, mutta pizzaa pitää olla.

Veera Kinnunen on sosiologi ja esinekulttuurin tutkija, jonka muuttoihin liittyvä väitöskirja valmistuu ensi vuonna. Hänen aineistonaan ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjoituskilpailun kirjoitukset ja ihmisten muuttopäiväkirjat. Lisäksi hän osallistui talkoolaisena useisiin muuttoihin.

Vaikka voi olla iso kynnys pyytää apua ja muuttoprojekti hirvittää kodin vaihtajaa, tutkija muistuttaa, että ystävistä puuha voi olla mukavaa. Siksi häpeän tunne on turha.

– Ihmiset ovat kertoneet, että kun ei ole omasta muutosta kyse, se on hauskaa. Muutot ovat harvoja yhteisiä tilaisuuksia, joissa pääsee auttamaan muita ja ratkomaan kiperiä pulmia yhdessä. Ja joka tapauksessa lopuksi istutaan ja syödään sitä pizzaa.