Analyysi: Ulkoasianvaliokunta puristi yhtenäisen linjan – taustalla näkemyserot Venäjästä ja Natosta

SDP:n esittämä sanamuoto olisi ollut hyvin lähellä vasemmistoliiton vaatimaa "kansallista liikkumatilaa" ja kertoo vasemmistopuolueiden ja hallituksen näkemyseroista suhteessa Natoon.

politiikka
Amerikkalainen sotalus Puolassa.
Amerikkalainen sota-alus osallistuu Nato-harjoitukseen Puolassa kesäkuussa 2015.Adam Warzawa / EPA

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta julkisti mietintönsä eli oman arvionsa hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Mietintö voi kuulostaa sanana tylsältä, mutta sen tekeminen on tärkeä osa julkista poliittista keskustelua siitä, miten Suomi katsoo tällä hetkellä sumuiselta näyttävää ja nopeasti muuttuvaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ympäristöä ja itseään sen osana.

Ulkoasianvaliokunnassa on edustettuina kahdeksan eduskuntapuoluetta. Puhetta johtaa Matti Vanhanen (kesk.). Jäseninä istuu vaikuttavan kokenutta porukkaa, heistä useat entisiä ministereitä kuten Pertti Salolainen (kok.), Alexander Stubb (kok.), Erkki Tuomioja (sd.), Seppo Kääriäinen (kesk.), Stefan Wallin (r.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).

Mietintöä esitellyt puheenjohtaja Matti Vanhanen korosti, että valiokunnan jäsenillä oli yhtenäinen analyysi siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja miten Suomen pitäisi toimia. Niin ikään eri instituutioilla, presidentillä, hallituksella ja eduskunnalla on yhtenäinen näkemys. Tämä viesti haluttiin välittää ja sen ilmeisesti halutaan välittyvän myös ulospäin Suomesta.

Päälinjan, puristetun yksimielisyyden, takana näkyy mielipide-eroja Venäjästä ja Natosta.

Vasemmistoliitto jätti vastalauseen ja halusi, että eduskunnan pitäisi tuoda selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana, jolla on kansallista liikkumatilaa ja harkintaa.

Vasemmistoliittoa jurppi muun muassa valiokunnan teksti siitä, miten Naton kumppanuustavoitteet ovat kehittäneet myös Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteensopivuutta. Puolueen mielestä Ruotsi-yhteistyön kustannussäästö kelpaa, mutta Suomen liittoutumattomuutta ei saa vaarantaa.

SDP ei jättänyt vastalauseita eikä esittänyt, että jäsenyyttä ei haeta tällä vaalikaudella kuten Kataisen hallituksen ohjelmaan 2011 kirjattiin.

Sen sijaan sosialidemokraatit esittivät valiokuntakäsittelyssä vaihtoehtoa hallituksen selonteon Nato-kirjauksiin. He halusivat lisätä niin sanottuun Nato-optioon kuvauksen Suomesta suvereenina kansakuntana, jolla on oikeus harkintaan.

Lisäystä mietintöön ei tehty, mutta sen sanamuoto olisi ollut hyvin lähellä vasemmistoliiton vaatimaa "kansallista liikkumatilaa" ja kertoo vasemmistopuolueiden ja hallituksen näkemyseroista suhteessa Natoon.

Myös Venäjän ja lännen suhteisiin sosialidemokraatit halusivat kuvauksen suhteiden huonontumisen "pitempiaikaisesta kehityskulusta" eikä vain Ukrainan tapahtumien arvostelua.

Se osoittaa, että valiokunnassa on näkemyseroja Venäjästä, vaikka niille ei antaisikaan liian dramaattisia mittasuhteita.

Selontekokäsittely ei olisi voinut tulla sopivampaan aikaan huolimatta siitä, että maailma ympärillä muuttuu nopeasti. Valiokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen mielestä selonteko on vanhentunut ja vaatii päivitystä. Ulkopolitiikkaa ei voi tehdä pikapäivityksillä, mutta Sipilän lupaama pääministerin ilmoitus tai tiedonanto on paikallaan.