Hollola haluaa tietää, miksi nuori ei syö kouluruokaa – seuraavaksi kysytään lempireseptejä

Hollolan kunnan ruokapalvelut selvittää uusin tavoin, mitä mieltä nuoret ovat kouluruoasta. Suunnitteilla on myös tarkemman palautteen ja jopa reseptien kerääminen.

Hollola
Perunoita ja jauhelihakastiketta lautasella.
Yle

Hollolalaisissa koulujen ruokaloissa saattoi lokakuussa törmätä kaupan kassoilta tuttuun näkyyn, asiakaspalautelaitteeseen. Koululaiset saivat ilmaista mielipiteensä päivän kouluateriasta hymynaamoja painamalla.

– Palaute vastasi pitkälti sitä, mitä odotimme, ja lapset painoivat mielellään nappia, kertoo ruokapalveluesimies Helena Simolin.

Välittömän palautteen antamista ovat saaneet jatkaa Hollolan yläkoululaiset. Heiltä kysytään näkemyksiä ja kokemuksia kahden viikon ajan mobiilisovelluksen avulla.

– Yläkoululaiset ovat kaikkein kriittisimpiä kouluruoan suhteen, ja valtakunnan tasolla tiedetään, että yläkoululaiset jättävät kouluruoan väliin helpoimmin, Simolin perustelee.

Yläkoululaiset ovat kaikkein kriittisimpiä kouluruoan suhteen, ja valtakunnan tasolla tiedetään, että yläkoululaiset jättävät kouluruoan väliin helpoimmin.

Helena Simolin

Kuulluksi tuleminen avaimena asennemuutokseen

Ruokapalveluissa tiedetään jo nyt, miten vaikkapa uuteen ruokalajiin suhtaudutaan, sillä inhokkiruoka jätetään yksinkertaisesti lautasella tai kokonaan ottamatta. Nyt palaute saadaan kuitenkin nopeammin ja samalla herätetään nuorten huomio.

– Aiemminhan asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty kerran vuodessa ja menekkiä seurataan. Mutta se, että asiakkaalla onkin suoravaikutusmahdollisuus, aktivoi eri tavalla katsomaan kouluruokaa ja ehkä pohtimaankin, syönkö vai en, sanoo Hollolan ruokapalveluesimies Helena Simolin.

Pelkkiä suosikkiruokia ruokalistalle ei palautteesta riippumatta voida tuoda, sillä kouluruoan tekemistä ohjaavat ennen kaikkea ravitsemukselliset tavoitteet ja käytettävissä oleva raha.

Jatkoajatuksena on, että nuoret voivat ehdottaa lempiruokiaan ja tarvittaessa kertoa reseptejä, joista me ammattikeittiön osaajat katsomme, taipuisivatko ne kouluruokailuun.

Helena Simolin

Ideat käytäntöön

Jos keskusteluyhteys nuorten kanssa saadaan avattua, palautetta olisi mahdollista myös syventää ja ideoita tuoda entistä enemmän käytäntöön.

– Nyt katsomme, kuinka paljon on tullut hyvää ja kielteistä palautetta. Jatkoajatuksena on, että nuoret voivat ehdottaa lempiruokiaan ja tarvittaessa kertoa reseptejä, joista me ammattikeittiön osaajat katsomme, taipuisivatko ne kouluruokailuun, Simolin kertoo.