Hevosopisto ei saa korvata tuontiöljyä lannalla, vaikka sillä lämmittäisi koulunkin

Hevosopisto suunnittelee silti uutta lämmityslaitosta, jossa voisi polttaa lantaa. Sillä lämmitettäisiin opiston rakennusten lisäksi myös kunnan yläaste. Nyt Ypäjälle tuodaan lämmitysöljyä 200 kilometrin päästä Porvoosta, ja lanta viedään sadan kilometrin päähän Turkuun.

lämmitys
Hevonen ja taluttaja Hevosopistolla Ypäjällä
Hevosopistolla syntyy lantaa 6000 kuutiota vuodessa. Ypäjällä toivottaisiin, että Turkuun kuljettamisen sijaan se voitaisiin käyttää lämmitykseen.Mari Siltanen / Yle

Ypäjän Hevosopisto varautuu hevosenlannan polttamiseen. Hevosopisto ei ole saanut vielä ympäristölupaa kuivikelannan polttamiseen, mutta tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toinen, sanoo opiston toimitusjohtaja Petri Meller.

Hevosopisto aloittaa Mellerin mukaan ensi vuonna uuden lämpölaitoksen suunnittelun. Yhtenä lämmitysvaihtoehtona on hevosenlannan polttaminen.

– Luovumme öljystä ja haemme sen tilalle muita ratkaisuja eli hakkeen tai jonkin muun vastaavan kiinteän aineen polttamiseen. Järkevää on olla toiveikas ja optimistinen ja hankkia sellainen laitteisto, joka sitten mahdollistaisi tulevaisuudessa kuivikelannan polton tai ainakin siinä olisi optio tämmöiseen.

Ypäjän Hevosopisto käyttää vuodessa lämmitysöljyä noin 300 000 litraa.

Poliittinen tahtotila ei riitä

Hevosenlannan polttamisessa pitää kaikissa EU-maissa noudattaa jätteen polttamisesta annettua direktiiviä. On kuitenkin mahdollista, että joissakin EU-maissa lainsäädäntöä katsotaan niin sanotusti läpi sormien. Esimerkiksi Saksassa pienessä mittakaavassa valmistetaan lannasta pellettejä lannoitekäyttöön, joita sitten tiettävästi myös poltetaan. Ruotsissa lantaa poltetaan muutamissa laitoksissa, jotka eivät täytä jätteenpolton vaatimuksia. Polttaminen perustuu kuntien viranomaisten tulkintoihin, jotka ovat lainvastaisia Ruotsissa.

Suomessa hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. Hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller toivoo, että hallituspuolueet lunastaisivat lupauksensa ja muuttaisivat kansallista asetusta hevosen kuivikelannan polttamisesta.

Kuivikelannan hävittäminen jätteenä on kallista ja etenkin pienet hevosalan yrittäjät hyötyisivät lannanpolttoluvasta. Hevosopistolle kuivikelannan polttamisesta tulisi vuodessa säästöä jopa pari sataa tuhatta euroa.

– Nyt meille tuodaan Porvoon jalostamolta öljyä ja kuivikelanta viedään meiltä Turkuun asti, Meller kertoo. Oman ja lähialueen kuivikelannalla voisimme helposti lämmittää opiston rakennusten lisäksi myös kunnan yläasteen.

Tuhansia kuutioita kuivikelantaa

Hevosopiston päätallimestarin Heli Hasan mukaan opistolla on tällä hetkellä pari sataa hevosta. Osa on opiston omia hevosia ja osa muun muassa hoidossa olevia.

– Kuivikelantaa hevosopistolla syntyy vuosittain 5 500-6 000 kuutiota, kertoo puolestaan opiston talouspäällikkö Petri Hellstén.

Kuivikelanta päätyy Ypäjän Hevosopistolta Turkuun Biolanille, joka kompostoi lannan ja käyttää sitä maanparannusmateriaalina.

Päivitetty 28.11.2016 kello 14:12: Jutusta poistettu lause, jossa kerrottiin, että monessa Euroopan maassa saa polttaa hevosen kuivikelantaa, mutta ei Suomessa. Lisätty aiheesta tekstiä ensimmäisen väliotsikon alle.