Peltipoliisit Suomeen tuonut poliisipäällikkö: ”Suomen automaattivalvontasysteemi on vanhentunut”

Suomessa valvotaan pitkiä tieosuuksia pistemäisellä kameravalvonnalla. Muualla Euroopassa on huomattu, että siinä ei ole järkeä, väittää Suomen peltipoliisien isä, eläkkeellä oleva poliisipäällikkö Sven-Olof Hassel.

Ensimmäiset 12 tolppakameraa tulivat ykköstielle Turun ja Muurlan välille. Kuva on Paimiosta vuodelta 1994, jolloin moottoritietä ei vielä ollut. Kuva: Yle

Jo 20 vuotta Liikkuvan poliisin Länsi-Suomen osaston päällikön tehtävistä eläkkeellä ollut Sven-Olof Hassel on edelleen mukana automaattivalvontakuvioissa. Tällä hetkellä hän konsultoi ukrainalaisia, sillä maassa on käynnistynyt ensimmäinen automaattivalvontahanke.

Hassel sanoo, että hän yhtyy liikennelääketieteen professori Timo Tervon näkemyksiin, joiden mukaan Suomen nykyinen nopeusvalvonta on jäänyt kehityksestä pahasti jälkeen.. 

Ukrainalaisia varten Hassel on tutustunut muihin Euroopassa käytössä oleviin järjestelmiin ja todennut, että Suomesta ei ainakaan kannata ottaa mallia.

– Suomen poliisi yrittää valvoa kameroilla pitkillä tieosuuksilla. Niitä laitetaan sinne sun tänne, vaikkei olisi tarvettakaan haluta rauhoittaa koko tieosuutta. Se työkalu ei enää sovi tähän päivään. Suomen automaattivalvontasysteemi on vanhentunut.

Liikenneturvallisuus on merkittävästi muuttunut niistä päivistä, kun ensimmäiset kamerat tulivat Suomeen, mutta kamerat eivät. Ne toimivat edelleen samalla idealla.   

– Pistemäinen valvonta sopii kohtaan, jossa on sattunut poikkeuksellisen paljon onnettomuuksia tai vaarallisia tilanteita. Silloin pitää panna kamera, mutta hoitaa tiedotusta eri tavalla kuin tänä päivänä. Esimerkiksi Ruotsissa on pakko olla varoitus juuri ennen mittausta. Se rauhoittaa liikennevirran etenemistä. On sanottu, että 50 prosenttia tehosta tulee varoitustaulusta ja toiset 50 prosenttia itse kamerasta.  

Utelias journalisti sai ”Hasselin tolpat” Suomen teille

Suomen kameravalvonta sai alkunsa, kun Liikkuvan poliisin päällikkö Knut Aas ja Sven-Olof Hassel olivat 1980-luvun loppupuolella oppimatkalla Norjassa. Norjan tiehallinto ja poliisi esittelivät suomalaisille matalia pönttöjä, jotka oli tuotu Sveitsistä kokeiltavaksi.

Aas ja Hassel olivat innoissaan. Poliisipomot tiesivät kuitenkin heti, että idea tuskin menisi Suomessa läpi. Kokeilla kuitenkin päätettiin.

– Liikkuva poliisi teki esityksen liikenneministeriöön, mutta mitään ei tapahtunut. Sitten meni kolme tai neljä vuotta kunnes toimittaja Unto Lahtonen alkoi ihmetellä, ettei koskaan päästä kokeilemaan mitään uutta, Hassel muistelee.

Turun alueen Liikkuvaa poliisia johtanut Hassel antoi Aamulehden aluetoimittaja Lahtoselle valokuvia, joista kävi ilmi, miten kameravalvonta teknisesti toimii. Sven-Olof Hassel uskoo, että juuri Lahtosen lukuisat lehtijutut saivat poliitikkojen päät kääntymään.

Lopulta VTT ja Liikkuva poliisi käynnistivät kokeilun, jonka vetäjäksi Hasselia pyydettiin. Ensimmäiset 12 kameraa asennettiin ykköstielle Turun ja Muurlan välille. Vuodelta 1993 on peräisin sanonta ”Hasselin tolpista” ja ”pöntöistä”.

– Kokeilu antoi hyviä tuloksia. Ennen kaikkea vakavat onnettomuudet ja suuret ylinopeudet vähenivät.

Pelkkiä nopeuksia valvovan pöntön ohi ajaa enää aika

Peltipoliisien isällä Sven-Olof Hasselilla ei ole edelleenkään mitään automaattivalvontaa vastaan, mutta Suomessa pitäisi vihdoin siirtyä valvomaan keskinopeuksia pelkkien pistemäisten nopeuksien sijaan. Niinhän muissakin maissa nykyään tehdään.

– Kyllä kaahaajia saadaan poliisin näkyvällä valvonnalla kiinni. Ongelma on vain nykyään se, että siellä pitkillä matkoille ei enää partioita näy.

Mutta nykyaikainen automatiikka pystyisi Hasselin mukaan paljon muuhunkin kuin pelkkään nopeuden mittaamiseen. Suomessa automaattivalvonta ei esimerkiksi taivu valvomaan raskaan liikenteen ylikuormia tai ulkomaan kilvissä tapahtuvaa kabotaasia. Myöskään ajotapoja, kuten vaikkapa ajoetäisyyksiä moottoriteillä, se ei osaa valvoa.

– Senkin takia muut Euroopan maat ovat huomanneet ja heränneet, että pistekohtainen valvonta ei palvele sitä mitä voisi. Olen ollut monessa projektissa mukana ja päässyt näkemään, kuinka se on muuttumassa.

Vaikka poliisilla haluja automaattivalvonnan uudistamiseen Suomessa olisikin, poliisin omat resurssit eivät Hasselin mukaan uudistumiseen riitä. Kierre on valmis, jos samaan aikaan vanha tekniikka on tehoton.

– Viron automaattivalvontahankkeessa hämmästyttiin sitä, että siellä ilmoitus rikkeestä menee suoraan sähköpostilla. Meillä se tehdään käsin ja sitten lähetetään postitse. Kyllä se tuntuu vanhanaikaiselta, Hassel sanoo.