Uhanalaisia jokihelmisimpukoita kuntoutetaan Konnevedellä

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja hoidetaan parhaillaan Konneveden tutkimusasemalla lisääntymiskuntoon. Konnevedelle on siirretty runsaat sata raakkua.

uhanalaiset lajit
Jokihelmisimpukan eli raakun tilanne on Suomessa erittäin huono.
Jokihelmisimpukan eli raakun tilanne on Suomessa erittäin huono.Mikko Ranta

Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla Konnevedellä tehdään parasta aikaa poikkeuksellista kuntoutusta. Kuntoutettavat ovat nilviäisiin kuuluvia uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja.

Tänä syksynä havaittiin, että Uudenmaan Mustionjoen ja Pohjanmaan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eivät tuota toukkia. Konneveden tutkimusasemalle on siirretty kolmisen viikkoa sitten runsaat sata raakkua, jotta ne saataisiin lihotettua lisääntymiskuntoon.

– Kun saamme toukkia, aiomme lähettää niitä norjalaiselle poikaskasvatuslaitokselle ja kasvattaa toukista raakun poikasia myös omassa laboratoriossamme Jyväskylän yliopistossa. Näin pystytään ainakin estämään näiden populaatioiden kuoleminen sukupuuttoon, sanoo Jyväskylän yliopiston hydrobiologian professori Jouni Taskinen.

Kannat romahtaneet

Mustion- ja Ähtävänjokien raakkukannat ovat romahtaneet. Mustionjoessa raakkuja on tänä vuonna alle 1500, kun vielä vuonna 2010 niitä löytyi tuhat enemmän. Mustionjoen raakut olivat myös laihoja. Syynä on todennäköisesti joen pohjaa ja raakkuja peittävä järvisieni- ja leväkasvusto.

Ähtävänjoessa eli 90-luvulla tuhansia raakkuja, nyt niitä on jäljellä muutama sata.

Vaikka raakku voi elää jopa 150 vuotta, Ähtävänjoesta on löydetty myös runsaasti kuolleita yksilöitä. Massakuoleman syytä ei tiedetä.

Koska raakku on niin pitkäikäinen, sen populaatio saattaa näyttää olevan kunnossa vielä monta kymmentä vuotta sen jälkeen kun lisääntyminen on loppunut.

Ennen runsas

Raakun toukkavaihe elää loisena lohen ja taimenen kiduksissa, ja lohikalojen väheneminen on nopeuttanut myös raakkukantojen pienenemistä.

– Mustion-Karjaanjoki reitille ollaan rakentamassa kalatiet vesivoimaloihin vaeltavien lohikalojen palauttamiseksi, mikä antaa toivoa myös raakun menestymiselle tulevaisuudessa, Taskinen kertoo.

Raaku elää virtaavissa vesissä, ja sitä tavattiin vielä sata vuotta sitten runsaasti lähes koko maassa. Nyt raakku on Suomessa erittäin uhanalainen, ja ollut rauhoitettu 50-luvulta saakka. Keski-Euroopasta laji on jo kadonnut.

Suomessa elää seitsemän järvi- ja jokisimpukoiden lajia. Ne ovat iso-, pikku- ja litteäjärvisimpukka, sysi-, soukko- ja vuollejokisimpukka sekä jokihelmisimpukka. Mustionjoessa esiintyy jokaista näistä lajeista.