Suomi myi reppuja ja sinfoniaorkesterikeikkoja Hornet-vastakauppoina – tulevissa hävittäjäkaupoissa vanha meno ei onnistu

Hornet-kauppoihin pääsi mukaan 220 suomalaista yritystä. Säädökset ovat muuttuneet. Nyt asejätit valmistelevat yhteistyötä muutaman kymmenen yrityksen kanssa.

lentokoneteollisuus
Hornet-hävittäjä
Lassi Tolvanen / Yle

Tuleviin hävittäjäkauppoihin ei voi enää asettaa ehdoksi miljardien eurojen vastakauppoja. Syynä on vuonna 2009 voimaan tullut EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi, joka kieltää vastakaupat. Suomen tuleva hävittäjähankinta on ensimmäisiä miljardiluokan asekaupppoja, joissa uusi säännöstö on otettava huomioon.

Hornet-hankinnan yhteydessä 90-luvulla myyjämaa Yhdysvallat joutui sitoutumaan kauppasumman suuruiseen vastaostovelvoitteeseen. 3,35 miljardin euron velvoite täyttyi vuonna 2000. Yhteensä noin 220 suomalaisyritystä pääsi mukaan kauppoihin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Silloin kävi mikä vain, Amerikkaan vietiin jopa sinfoniaorkestereita. Olen törmännyt maailmalla esimerkiksi reppuihin jotka olivat osa Hornet-vastakauppoja, kertoo Suomen ilmailu- ja puolustusteollisuus ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.

Tällä kertaa Suomi ei voi asettaa euromääräistä velvoitetta. Kaupan ehdoksi voidaan kuitenkin määrätä teollinen yhteistyö eli velvoittaa hävittäjävalmistaja ottamaan suomalaisyrityksiä mukaan.

– Tällä järjestelyllä varmistetaan, että kriisiaikanakin Suomessa on riittävä kyky hävittäjäjärjestelmän ylläpitoon, sanoo puolustusministeriön kaupallinen neuvos Olli Ruutu.

Suomalainen yritys voisi olla mukana toteuttamassa esimerkiksi hävittäjän ja muiden joukkojen välistä tietoliikennettä välistä tietoliikennettä eli niin kutsuttuja johtamisjärjestelmiä.

Hornet huolto.
Suomen puolustusvoimien F/A 18 Hornet-hävittäjien huollosta ja kunnossapidosta valtaosa tehdään Suomessa.Tuomas Kerkkänen / Yle

Juuri johtamisjärjestelmiä on Suomessa kehitetty suomalaisin voimin. Ne on saatava toimimaan myös kriisin keskellä ilman ulkopuolista apua. Järjestelmiä tekee esimerkiksi oululainen Bittium, entinen Elektrobit.

Bittiumin toimitusjohtajan Hannu Huttusen mukaan yritys on käyttänyt sotilaspuolen tuotekehitykseen kymmeniä miljoonia euroja.

– Hävittäjäjärjestelmään liittyy viestintätarpeita, ja siksi olemme mahdollisesti mukana näissäkin hankkeissa. Uskomme olevamme kilpailukykyisiä, hän sanoo.

Kun suomalaisyritys toteuttaa suoraan hävittäjäjärjestelmään liittyvän osan, kutsutaan toimintaa suoraksi teolliseksi yhteistyöksi. Suomalaisyritys voi päästä hyötymään hävittäjäkaupasta myös toista kautta.

Asejäteiltä isoja lupauksia

Jos suomalaisyrityksen teknologiaa liitetään johonkin muuhun asekonsernin tuotteeseen kuin hävittäjään, sanotaan toimintaa epäsuoraksi teolliseksi yhteistyöksi.

Maria Laine
Suomalaissyntyinen Maria Laine johtaa Boeing-yhtiön hävittäjäkampanjaa Suomeen. F/A 18 Super Hornet -monitoimihävittäjä on yksi vaihtoehto nykyisten Hornetien korvaajaksi.Boeing

– Suomalaista teknologiaa voi yhdistää myös partneriyritystemme Raytheonin, Northrop-Grummanin ja General Electricin tuotteisiin, sanoo Boeingin Super Hornet -hävittäjäkampanjaa Suomeen vetävä Maria Laine.

Samankaltaisia mahdollisuuksia ovat väläytelleet myös muut hävittäjäkisassa mukana olevat yritykset.

Esimerkiksi läpinäkyviä Lumineq-näyttöjä valmistava espoolainen Beneq arvioi, että sillä on mahdollisuudet päästä kiinni nimenomaan epäsuoraan yhteistyöhön. Yhtiön sovelluskehityksestä vastaavan johtajan Joe Pimenoffin mukaan on epätodennäköistä, että Beneq toimittaisi näyttöjä hävittäjään tai sen huoltojärjestelmiin. Sen sijaan asejätit voivat hyvinkin ostaa näyttöjä muihin järjestelmiinsä.

– Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä keskustelemaan maailman suurimpien valmistajien kanssa. Ne voisivat käyttää tuotteitamme hyvin laajasti omassa konsernissaan, sanoo Pimenoff.

Puolustusteollisuuden kanssa tehtävät kaupat ovat tyypillisesti suuria. Pimenoff arvioi, että yritys voi saada hävittäjäkauppojen yhteydessä kaupaksi tuhansia näyttöjä.

Yritykset kohtasivat pikatreffeillä

Parhaillaan suomalaisyritysten ja hävittäjävalmistajien välillä on menossa tunnusteluvaihe.

Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan Suomessa on noin viitisenkymmentä yritystä, jotka ovat mahdollisia kumppaneita hävittäjähankkeeseen.

PIA ry on järjestänyt kaikille hävittäjävalmistajille tilaisuuksia, joissa nämä ovat päässeet tapaamaan suomalaisyrityksiä. Tapahtumiin on kuulunut pikatreffiosio jossa firmat ovat esitelleet osaamistaan.

– Hävittäjävalmistajat ovat olleet yllättyneitä suomalaisen teknologian tasosta. Monesti Suomessa luulemme, että suomalainen teknologia tunnetaan maailmalla. Näin ei selkeästi ollut, Karanko sanoo.

Lockheed Martinin F-35 -kampanjaa Suomeen johtaa Mark Pranke. Hän kertoo yhtiön käyneen alustavia keskusteluja yheistyöstä 20-25 suomalaisyrityksen kanssa.
Lockheed Martinin F-35 -kampanjaa Suomeen johtaa Mark Pranke. Hän kertoo yhtiön käyneen alustavia keskusteluja yheistyöstä 20-25 suomalaisyrityksen kanssa.Samu Takala / Yle

Lockheed Martinin hävittäjäkampanjaa Suomessa vetävä Mark Pranke sanoo, että yritys on käynyt alustavia keskusteluja runsaan kahdenkymmenen yrityksen kanssa.

– Meillä on ollut kiire tietopyyntöön vastaamisessa, joten jatkamme keskusteluja teollisesta yhteistyöstä myöhemmin, hän sanoo.

Toinen amerikkalaisvalmistaja Boeing myi 90-luvulla Hornetit Suomeen. Yritys korostaakin viestinnässään yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa.

– Boeing on suurin alan yritys, joten voimme varmasti löytää yhteistyökuvioita 40 yrityksen kanssa, sanoo yrityksen hävittäjäkampanjaa johtava Maria Laine.

Nyt näyttääkin todennäköiseltä, että hävittäjäkauppoihin pääsee mukaan muutama kymmenen suomalaista yritystä.

Tämä on huomattavasti vähemmän kuin Hornet-kauppojen yhteydessä, jolloin vientikauppoihin osallistui 150 yritystä ja teknologiaan liittyviin yhteishankkeisiin 77 yritystä.

Hävittäjävalmistajat tietävät, että yhteistyö suomalaisyritysten kanssa voi edistää hävittäjäsopimuksen saamista, joten jo viestinnällisistä syistä niiden kannattaa korostaa Suomessa tehtävää työtä.

Suomessa tehtävät työt voivat vähentyä

Suomessa tehtävän työn määrään vaikuttaa vastakaupparajoitusten lisäksi toinenkin asia.

Suomen Hornet-hävittäjiin tehtiin elinkaaripäivityksiä kesällä 2015. Tärkeimpiä muutoksia oli ilmasta maahan ammuttavien aseiden lisääminen.
Tuomas Kerkkänen / Yle

Vielä ei tiedetä, kuinka suuri osa tulevan hävittäjän huollosta ja kunnossapidosta tehdään Suomessa.

Vaihtoehtoja on monenlaisia. Esimerkiksi eräät Lähi-idän maat ostavat hävittäjänsä avaimet käteen -periaatteella, eli valmistaja vastaa lähes kaikista huollon ja kunnossapidon tehtävistä.

Suomessa taas on korostettu perinteisesti kotimaista huoltovarmuutta, ja nykyisin käytettävien Hornetien huollosta, kunnossapidosta ja päivityksistä yli 90 prosenttia tehdään Suomessa.

Hornetien pitäminen ilmassa työllistää noin 350 ihmistä puolustusvoimissa, ja 500 ihmistä kumppaniyrityksissä kuten Patrialla, Instassa ja Finnairilla.

Hävittäjähankintaa valmistelevassa puolustusministeriössä arvioidaan, että malli muuttuu ainakin jonkin verran.

– Nykyratkaisu ei ole ainoa mahdollinen toimintatapa. Kotimaisella teollisuudella on jatkossakin merkittävä roolinsa, mutta joistakin huollon ja kunnossapidon tehtävistä voidaan tehdä myös kansainvälisiä sopimuksia, kuvaa kaupallinen neuvos Olli Ruutu.

Ruutu myös muistuttaa, että työnjako hävittäjävalmistajan ja kotimaisen teollisuuden välillä on vain yksi hävittäjävalintaan vaikuttava seikka eikä se mene hävittäjän suorituskyvyn edelle.