"Ketään ei kiinnostanut, onko minulla yösijaa" – Eero Vilokki oppi, miksi niin harva viljelijä palaa yrittäjäksi konkurssin jälkeen

Eero Vilokin ura maatalousyrittäjänä sai raskaan lopun. Paluu alalle polttelee silti.

maatalousyrittäjät
Mies siivoaa navetan lattiaa.
Konkurssin jälkeen Eero Vilokki hoiti sukutilaa siihen asti, kunnes uudet yrittäjät tulivat tilalle.Sakari Partanen / Yle

Kiuruvedellä maitotilaa yli kymmenen vuotta pyörittäneen Eero Vilokin elämä muuttui tänä vuonna rajusti. Hänen omistamansa Marjopuron tila oli ollut jo vuosia talousvaikeuksissa. Kamelin selkä katkesi kesäkuussa, kun miehelle suositeltu korkojohdannainen laina nosti tilan kulut mahdottomiksi hoitaa.

Tämän jälkeen Vilokki on joutunut kokemaan, millaista konkurssin tehneen maatalousyrittäjän arki voi olla.

Konkurssin jälkeen viljelijä hoiti kotitilaansa, kunnes joutui lähtemään uusien yrittäjien tieltä elokuun lopussa. Vilokki kertoo pesänhoitajan ja uusien yrittäjien tulleen tilalle yllättäen ja pyytäneen hänet poistumaan. Rakennuksiin vaihdettiin lukot vielä samana päivänä.

Ylen tavoittamat uudet tilanomistajat ja konkurssipesän hoitaja eivät halunneet kommentoida asiaa julkisuudessa.

– Sinne jäi työntekijöiden tavaroita ja tietokone, vaatteitani ja paljon muuta. Minulle jäi vain päälläni olleet työvaatteet. Ei siinä ketään kiinnostanut, onko minulla yösijaa tai ruokaa, Vilokki tilittää.

Hänen avustajansa, varatuomari Juha Korpi luonnehtii tilannetta poikkeukselliseksi ja ainakin hyvien tapojen vastaiseksi.

"Se oli täysryöstö"

Juuri ennen Vilokin lähtöä tila oli siirtynyt neljän henkilön perustaman yhtiön omistukseen. Kiinteistön arvoksi katsottiin 400 000 euroa ja lisäksi noin 151 000 euroa tilan liiketaloustoiminnasta. Metsien arvo oli 24 000 euroa.

– Se oli täysryöstö. Pelkästään metsän arvo olisi ollut 178 000 euroa, Vilokki itse väittää.

Myös Vilokin asianajajan mielestä tilasta olisi saatu paremmalla markkinoinnilla parempi hinta, ellei kauppaa olisi tehty niin kiireessä. Samaa sanoo Ylen nimettömänä haastattelema espoolaismies, joka oli kiinnostunut tilasta. Hän piti tilaa vähintään 650 000 euron arvoisena.

Vilokki on tehnyt konkurssipesän velkojainkokouksen tekemästä päätöksestä moitekanteen käräjäoikeuteen. Lisäksi hän sanoo haluavansa selvittää myös lainoittajapankin toimintaa.

Voi olla, että fyysinen työkyky on mennyt. Voi olla, että henkinen työkyky on mennyt.

Jari Kauhanen

Konkurssin keskellä on ihminen

Vielä vähän aikaa sitten Vilokki oli kolmannen polven yrittäjä, jonka tila tuotti miljoonia litroja maitoa. Nyt hän on taloudellisesti nollilla. Tuloja ei ole ja mies elää tuttujen tuella.

– Apua on löytynyt ja ihmiset ovat olleet ymmärtäväisiä.

Vilokki kertoo ottaneensa yhteyttä myös viljelijöiden etujärjestön, MTK:n johtoon. Miehen mukaan siellä tilannetta "kauhisteltiin", mutta mitään ei ole kuulunut.

MTK:sta puolestaan sanotaan, että Vilokille on kyllä tarjottu mahdollisuutta apuun ja tukeen jo ennen konkurssia ja sen jälkeenkin, vaikka mies ei ole jäsen.

Konkurssin tehnyt viljelijä voi saada tukea etujärjestön lisäksi muun muassa velkaneuvonnasta, yritysneuvonnasta ja työterveyslääkäristä. Myös kollegoilla ja yrittäjän omalla lähipiirillä on suuri rooli, sanoo MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen. Tärkeää on muistaa, että konkurssin keskellä on ihminen.

Hän huomauttaa myös, että useat viljelijöiden tukihankkeet palvelevat yhtä lailla konkurssin tehneitä kuin vielä aktiivisia yrittäjiä.

Apua on löytynyt ja ihmiset ovat olleet ymmärtäväisiä.

Eero Vilokki

Vain harva palaa yrittäjäksi

Tänä vuonna on mennyt nurin 11 maatilaa huhtikuun loppuun mennessä, selviää maa- ja metsätalousministeriön tiedoista. Mitään dramaattista muutosta lukuihin ei ole tullut. MTK:sta kerrotaan kuitenkin, että juuri Pohjois-Savossa, jossa Vilokki asuu, maksuongelmia on ollut muuta maata enemmän.

Kun konkurssi on takana, vain harva viljelijä palaa maatalousyrittäjäksi. Tyypillisempää on, että vanhaa ammattitaitoa hyödynnetään jatkamalla alalla palkkatöissä.

– Voi olla, että fyysinen työkyky on mennyt. Voi olla, että henkinen työkyky on mennyt. Joskus yrittäjä jatkaa konkurssista työkyvyttömyyseläkkeelle, sanoo MTK:n Jari Kauhanen.

Konkurssin tehneellä ei välttämättä myöskään ole rahoitusmahdollisuuksia yritystoiminnan uudelleen aloittamiseen.

Kauhanen tietää myös tapauksia, jossa konkurssin tehnyt on palannut ja ryhtynyt yrittäjäksi – entistä vahvempana. Ei pidä ajatella, että konkurssi on kokonaan yrittäjän omaa vikaa, hän teroittaa.

Eero Vilokki elättelee toiveita päästä henkilökohtaiseen velkasaneeraukseen. Konkurssi ja sukutilan menettäminen saavat tunteet pintaan vieläkin. Siitä huolimatta elämä maatilan arjessa houkuttaa.

– Varmaan tätä hommaa edelleen voisin tehdä. Siinä on joku viehätys, kaikesta huolimatta, sanoo Vilokki.

Korjaus 5.12: Korjattu Juha Korven titteli asianajajasta muotoon "avustaja, varatuomari".