Tuulivoimalle lisää tukieuroja, mutta myös rajoituksia – Tässä hallituksen energiapäätösten pääkohdat

Hallitus julkistaa vaalikauden tärkeimmät ilmasto- ja energialinjaukset torstaina iltapäivällä.

energia
Tuulivoimaloita Iin Olhavassa.
Yle / Pekka Loukkola

1. Tuulivoimatuet menevät uusiksi

Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo jatkaa uusiutuvan sähkön tuotantotukea. Hallitus kaavailee tarjouskilpailuun perustuvaa, niin sanottua teknologianeutraalia tuotantotukea.

Käytännössä tämä kuitenkin olisi tuulivoimatuen jatkamista eri muodossa, sillä tuulivoima todennäköisesti voittaisi tarjouskilpailun.

Torstaina julkaistavassa ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään, että vuosina 2018–2020 kilpailutetaan yhteensä kaksi terawattituntia uusiutuvaa sähköntuotantoa. Määrä tarkoittaisi sitä, että Suomeen nousisi 220–230 uutta kolmen megawatin tuulivoimalaa.

Tämä maksaisi valtiolle arviolta 265 miljoonaa euroa vuosina 2021–2030.

Summa on merkittävästi pienempi kuin nykyiset tuulivoimatuet. Tuulivoima saa syöttötariffitukia ensi vuosikymmenen alkupuolella noin 260 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyistä tukea maksettaisiin vanhoille hankkeille uusien hankkeiden tuen rinnalla, joten kokonaisuutena tuulivoiman saamat tukieurot lisääntyisivät.

Tuelle on kuitenkin tulossa Perussuomalaisten toiveesta uudenlaisia ehtoja. MTV Uutiset (siirryt toiseen palveluun) kertoi keskiviikkona, että tuulivoiman ympäristö- ja terveyshaitoista tehdään selvitys.

Tuulivoiman kannalta vielä merkittävämpi kysymys saattaa kuitenkin olla voimaloiden sijaintia koskeva kirjaus. Ylen tietojen mukaan mukaan tuulivoima "pyritään ensisijaisesti" keskittämään suuriin yksiköihin (tuulipuistoihin) ja riittävän kauas pysyvästä asutuksesta. Tämä voi mahdollisesti vaikeuttaa joidenkin hankkeiden toteuttamista.

2. Autojen tankkeihin lisää uusiutuvaa energiaa

Suurimmat harppaukset hallitus aikoo ottaa liikenteen päästöjen vähentämisessä. Hallitus on valinnut tärkeimmäksi työkaluksi uusiutuvien biopolttoaineiden käytön edistämisen.

Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo nostaa biopolttoaineen jakeluvelvoitteen hallitusohjelman kirjausta korkeammalle tasolle. Fossiilisen bensan ja dieselin joukkoon pitäisi sekoittaa 30 prosenttia uusiutuvaa 2030 mennessä.

Hallitusohjelman kirjaus olisi tarkoittanut 23,5 prosentin osuutta. Nykyisin biopolttoaineen osuus polttoaineen joukossa on noin 13,5 prosenttia.

Suomen biopolttoaineiden jalostuskapasiteetti pitäisi karkeasti ottaen tuplata, mikäli autojen tankkeihin haluttaisiin kaavailtu määrä uusiutuvaa polttoainetta kotimaisista tuotantolaitoksista. Tämä voisi vaatia satojen miljoonien eurojen investointituet.

Strategiassa arvioidaan, että biopolttoaineen osuuden kasvu lisää liikenteen kustannuksia, sillä uusiutuva diesel on fossiilista dieseliä kalliimpaa. Dieselin käyttäjien lisälasku olisi noin 210 miljoonaa euroa vuodessa nykyhintoihin verrattuna.

Arvioon liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta muun muassa biopolttoaineiden tuotantokustannuksista riippuen.

3. Maanteille sähkö- ja biokaasuautoja

Hallitus haluaa nopeuttaa selvästi autokannan uusiutumista. Hallituksen tavoitteena on saada Suomeen vähintään 250 000 täyssähkö- ja vetyautoa sekä ladattavaa hybridiä vuoteen 2030 mennessä. Kaasukäyttöisten autojen tavoite on 50 000 kappaletta.

Hallitus ei ole Ylen tietojen mukaan vielä päättänyt tarkkoja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Päävaihtoehdot ovat autoverotuksen merkittävä uudistaminen pienipäästöisiä autoja suosivaksi.

Esillä on ollut myös hankintatuki. Yhden mallin mukaan sitä voitaisiin maksaa 4 000 euroa per auto, kuitenkin vain ensimmäisten 25 000 auton osalta. Hallitus pyrkii tekemään päätöksiä pienipäästöisten autojen edistämisestä ensi keväänä.

4. Kivihiilen kielto laimeni

Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi luopuu kivihiilestä 2020-luvun aikana. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on sanonut aiemmin Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun) aikovansa esittää kivihiilen kieltämistä lailla.

Muun muassa energiayhtiöitä edustava Energiateollisuus on arvostellut suunnitelmaa kovin sanoin. Kritiikin mukaan kivihiilen käyttö loppuu Suomessa 2030 mennessä pitkälti jo nykytoimilla. Ylen tietojen mukaan kivihiilikiellon lopullinen kirjaus on loiventunut matkan varrella.

Hallitus aikoo laatia lakiesityksen kivihiilen kiellosta vuoteen 2030 mennessä, mutta laissa otetaan huomioon myös energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeustilanteet. Täyskieltoa ei ole siis luvassa.