1. yle.fi
  2. Uutiset

Pilven ja sumun suhde kiehtoo tyttövauvan isää – kahvinkeitin kovassa käytössä tutkijakammiossa

Tutkijaisä pureutuu tulevaisuuden tiedon varastointiin ja ihmettelee vauvankopan äärellä, kuinka pienokainen tunnistaa vanhempansa.

tiede
Oulun yliopiston akatemiatutkija Mehdi Bennis.
Oulun yliopiston akatemiatutkija Mehdi Bennis pohdiskelee miten saisi selville kuukauden ikäisen lapsensa aivojen algometrit.Antti Pylväs / Yle

Oulun yliopiston akatemiatutkija Mehdi Bennis tutkii tiedon ennakoivaa varastointia lähelle verkon käyttäjää. Sen sijaan, että tietoa haettaisiin kaukaa pilvestä, se on taloudellisempaa varastoida "sumuun" mahdollisimman lähelle kohdetta.

Mehdi Bennis on erikoistunut viidennen sukupolven langattomiin tiedonsiirtojärjestelmiin eli 5G-verkkoihin. Bennisin erityisiä tutkimuskohteita ovat peliteoria ja koneoppiminen.

Nokia on myöntänyt oululaiselle tutkijalle 20 000 euron lahjoituksen tulevaisuuden tiheiden verkkorakenteiden, erityisesti "pilveksi" ja "sumuksi" kutsuttujen verkko-osien suhteiden selvittämiseen.

Fiksu varastoi sumuun 

Ruuhka-ajan vaatimuksia voidaan vähentää merkittävästi ennustavalla verkon käytöllä ja tallennustilan, kontekstitietoisuuden sekä sosiaalisten verkkojen kehityksellä, kun tukiasemissa ja käyttäjien laitteissa käytetään välimuistiin tallennettua strategista sisältöä.

– Tässä on kyseessä 5G-verkon kannalta muutaman vuoden sisällä aivan olennaisesta asiasta. Varastointi on paljon energiatehokkaampaa ja nopeampaa kuin tietojenkäsittely tai tietoliikenne. Se vain täytyy tehdä fiksulla tavalla, tiivistää Mehdi Bennis.

Kyse on valtavasta muutoksesta, ehdottomasti vallankumouksellisesta asiasta.

Mehdi Bennis

Kyse on ennakoivasta varastoinnista. Sen sijaan, että tietoa haettaisiin toiselta puolelta maapalloa, se on taloudellisempaa varastoida ennakoivasti mahdollisimman lähelle kohdetta. Tästä on käyttäjälle selvää taloudellista ja ajallista hyötyä.

Tyypillisimmillään tämä voisi toimia sairaaloissa, lentokentillä tai vaikka jääkiekko-ottelussa, missä yleisön tarpeet ovat samanlaiset ja ennakoitavissa. Näin osataan ennakkoon varastoida oikeaa tietoa, kuten muiden liigakierroksen pelien kohokohdat.

5G on vallankumous

Operaattori tietää milloin peli tai konsertti alkaa. Se voi varautua tuleviin käyttötarpeisiin etukäteen, varata tarpeeksi kapasiteettia ja varastoida tarvittavaa sisältöä useamman tuhannen ihmisen tarpeisiin.

– Useimmat tällaisessa tilanteessa olijat ovat kiinnostuneet samoista asioista. He ottavat kuvia ja lataavat niitä facebookiin tai twitteriin. Operaattorit voivat panostaa tällaisissa tapauksissa extraresursseja, kertoo Bennis.

Minunkin on pitänyt oppia uusia asioita fysiikasta ja esimerkiksi kvanttiteorian perusteet.

Mehdi Bennis

Lähelle käyttäjää varastoidun tiedon käyttökohteita on myös robottiautoissa ja virtuaalisessa todellisuudessa. Sen avulla voidaan päästä liikkumaan vaikka jääkiekkoilijoiden kanssa subjektiivisesti ja niin todentuntuisesti, ettei siihen vielä nykytekniikka riitä.

Toisin kuin aikaisemmat verkot, 5G ei ole enää varsinaista kehitystä, vaan enemmänkin vallankumous.

– Kyse on esineiden internetistä, miten erilaiset koneet kommunikoivat keskenään. Tehtaiden täytyy käyttää 5G-verkkoa voidakseen optimoida robottiensa käytön. Puhutaan automaattiohjauksella liikkuvista autoista, miehittämättömistä ilma- aluksista. Ylipäätänsä netin tarjoamisesta miljardeille ihmisille, joilla sitä ei ole aikaisemmin ollut.

Tutkimusta maailman reunalla

Oulun 5G -testiverkon avulla päästään kokeilemaan asioita reaaliajassa. Oulun yliopiston kampuksella voi esimerkiksi opiskelijoiden avulla tutkia ja selvittää monia ennakoitavuuteen liittyviä asioita.

– Kyse on valtavasta muutoksesta, ehdottomasti vallankumouksellisesta asiasta, sanoo Bennis ja lisää, että elämme monimutkaisessa maailmassa, eikä yhden alan hallitseminen enää riitä. Täytyy laajentaa tietämystään useille eri alueille.

Meillä on paremmat näytöt kuin Aalto-yliopistolla.

Mehdi Bennis

– Minunkin on pitänyt oppia uusia asioita fysiikasta ja esimerkiksi kvanttiteorian perusteet.

Marokossa syntynyt Bennis opiskeli Ranskassa ja Sveitsissä ennen Suomeen tuloaan vuonna 2004. Hänellä on Suomen kansalaisuus. Langatonta teknologiaa tutkivien parissa Oulu tunnetaan myös maailmalla.

– Oulu on hyvä paikka tehdä tällaista tutkimusta, huolimatta kaukaisesta sijainnista. Meillä on paremmat näytöt kuin Aalto-yliopistolla. Sillä on tekemistä oululaisen vahvan langattoman osaamisen kanssa. Se auttaa myös tutkimusrahoituksen hankinnassa. Meillä on laboratoriossa akatemiaprofessori ja kolme akatemiatutkijaa. Sellaista ei ole missään muualla Suomessa, listaa Bennis.

Outoihin oloihinkin voi tottua

Aluksi arktinen pimeys ja arktinen valo ovat ulkomaalaisille outoja. Oulun kaltaisissa valaistusolosuhteissa elää vain pieni murto-osa maailman väestöstä. Muualla pohjoisessa ei ole Golf-virran lämmittävää vaikutusta.

– Kun vanhempani tulivat ensi kertaa käymään täällä, he olivat aika järkyttyneitä. Olin ennen Ouluun tuloa ollut Nizzassa Ranskassa ja ero on aika suuri. Olin valmistautunut siihen, mutta ei sitä ymmärrä ennen kuin sitä kokee vähän aikaa. Nyt olen sinut pimeyden kanssa.

Avain menestykseen on ollut sääolosuhteiden kääntäminen voitoksi. 

Mehdi Bennis

Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevalla voisi pohjoissuomalaisen ilmaston ja kaamoksen kuvitella olevan suurikin haaste.

– Avain menestykseen on ollut sääolosuhteiden kääntäminen voitoksi. Kun ulkona on sellaista kuin siellä nyt, se on helpottanut minua paljon keskittymisessä työhön ja tutkimukseen. Toki salilla viihdyn myös hyvin, sanoo Bennis.

Huippututkija elää vauvavaihetta

Bennis elää perheensä kanssa elämänsä ensimmäistä vauvavaihetta, sillä kotona on kuukauden ikäinen tyttö. Unet ovat jääneet vähiin ja tutkijankammion kahvinkeitin on ahkerassa ja tarpeellisessa käytössä.

– Koko ajan haemme uutta tasapainoa perhe-elämän ja työn välillä. Olen hyvin onnellinen lapsesta, hymyilee Bennis.

Mietin, minkälaisia algoritmeja hänen aivonsa käyttävät.

Mehdi Bennis

Uusi perheenjäsen on kuitenkin jo saanut tutkijan miettimään lapsensa aivojen rakennetta ja niiden suhdetta omaan tutkimuskenttäänsä. Bennis pohtii, että kun siirrytään 5G-maailmaan, keinoäly tulee säätelemään elämäämme. Tällä hetkellä emme kuitenkaan vielä kykene toisintamaan yhden kuukauden ikäisen lapsen aivoja.

– Joskus katson tytärtäni ja mietin, minkälaisia algoritmeja hänen aivonsa käyttävät. Jos sen ymmärtäisin ja voisin soveltaa sitä tutkimuksessani, tulisin todennäköisesti hyvin kuuluisaksi. Puhutaan syväoppimiseen liittyvistä algoritmeista. Esimerkiksi siitä, miten vauva tunnistaa äidin ja isän hahmot. Se on aika kiehtovaa, naurahtaa Bennis.

Lue seuraavaksi