Kaupunginjohtajan ehdotus maaseudun kituvien valokuituyhtiöiden pelastamiseksi: Velat yhteen ja pääomasijoittajia rahoittajaksi

Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka esittää talousvaikeuksissa oleville kuituyhtiöille yhteistä pelastussuunnitelmaa.

laajakaista
Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka
Toni Pitkänen / Yle

Talousvaikeuksissa olevien maaseudun valokuituyhtiöiden ja -osuuskuntien taloudellista asemaa yritetään auttaa uudella tavalla.

Aloitteen on saanut liikkeelle Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka. Hänen perusajatuksensa on, että kuituyhtiöissä oleva ongelmia aiheuttava vieras pääoma koottaisiin yhteenliittymään tai yhtiöön, jolle hankittaisiin pääomasijoittajia. Itse kuituoperaattoreiden toiminta jatkuisi entisellään.

Viestintävirasto on ryhtynyt Muiniekan aloitteesta selvittämään valtion ja EU-tukea saaneiden kuituyhtiöiden taloudellista tilannetta. Selvityksen on tarkoitus valmistua marraskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen Liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan, kuinka tilannetta voitaisiin helpottaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastajan Pauli Pullisen mukaan markkinarahaa voisi löytyä.

– Esimerkiksi eläkeyhtiöt voisivat olla kiinnostuneita pitkäjänteisestä matalan tuoton antavasta sijoituksesta, koska markkinoilta ei löydy kovin tuottoisia sijoitusvaihtoehtoja, pohtii Pullinen. Hänen mukaansa lähtökohtana ei kuitenkaan olisi valtion rahoituksen lisääminen.

Yksi ulottuvuus Kiuruveden kaupunginjohtajan Jarmo Muiniekan esityksessä on, että kuituoperaattorit voitaisiin myös koota yhteen, jolloin voisi syntyä uusi, useita maakuntia kattava laajempi kuituoperaattoriyhtiö. Tilanteen ratkaisusta ei kuitenkaan ole vielä esitystä olemassa, eikä esimerkiksi päätöstä yhteenliittymästä tai yhtiöstä ei ole vielä tehty.

Yhtiöiden ongelmana lainojen hoitokulut

Suomessa on muutamia valokuitua rakentaneita, kuntien omistamia yhtiöitä ja osuuskuntia, joiden tulot eivät riitä kattamaan velkojen hoitokuluja. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Savon Kuitu on joutunut hakemaan velkojiltaan lykkäystä lainan lyhennyksiin. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneerausohjelman ehdotus on kuntien käsittelyssä näinä viikkoina. Rautavaaran kunnan saatavat ja takausvastuut ovat miljoonia euroja, mikä on kriisiyttämässä kunnan talouden.

Vastaavassa tilanteessa on liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan muutamia yksittäisiä kuituyhtiöitä, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaikkia haja-asutusalueelle rakentaneita tahoja hankala tilanne ei koske.

Laajakaista kaikille synnytti kuntien omistamia yhtiöitä

Vuonna 2009 alkaneessa Laajakaista kaikille -hankkeessa kuntia innostettiin rakentamaan valokuituyhteyksiä harvaan asutuille alueille. Syntyi osuuskuntia ja osakeyhtiöitä, jotka tulivat kuntien omistukseen. Kuituverkkojen rakentamiseen kannustettiin varaamalla siihen kuntien, valtion ja Euroopan unionin rahoitusta.

Tavoitteena oli saada liki kaikille suomalaisille 100 megan laajakaistayhteys enintään kahden kilometrin päähän kotoa. Sittemmin tavoite kattavuudesta on karannut ja muutamat kuituverkkoja rakentaneet operaattorit ovat ajautuneet talousvaikeuksiin.

Pohjois-Savossa kuntien omistama Savon Kuitu yrittää saada omistajakuntansa ostamaan kuituverkon yhtiöltä, minkä jälkeen kunnat vuokraisivat verkkoa yhtiölle.

Moni kunta ei ole tähän lähtenyt, koska taloudelliset riskit eivät niiden mukaan tällä katoaisi ja lisäksi kunnista voisi tulla itse juridisesti operaattoreita. Se taas aiheuttaisi todennäköisesti vaatimuksen omistuksen yhtiöittämisestä, koska kunta ei voi toimia kilpailussa markkinoilla. Moni pohjoissavolainen kunta on mieluummin valitsemassa lisäpääoman sijoittamisen yhtiöön.