Hävittäjähankinta kasvattaa Suomen velkaa – Suomi toivoo EU:n katsovan sormien läpi

EU-komissiossa ei olla innostuneita poikkeamaan velkasäännöistä, vaikka Euroopan pitäisikin panna nykyistä enemmän rahaa puolustukseen.

politiikka
Suomalainen ja ruotsalainen hävittäjä (Hornet ja Gripen).
Suomen Hornet ja Ruotsin Gripen sotaharjoituksessa Luulajan lentotukikohdassa lokakuussa.Ahti Kaario / Yle

Suomen hävittäjähankinnan hintalappu tulee olemaan jopa kymmenen miljardia, merivoimien uusien alusten vajaat kaksi miljardia.

– Nämä hankinnat tehdään velkarahalla ja maksetaan sitten pois, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo.

Suomella on ollut vaikeuksia mahduttaa budjettivajetta ja velkaantumistaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen raameihin. Puolustushankinnat osuvat vuosiin, jolloin vanhenevan väestön kustannukset ovat suurimmillaan.

EU-komissio on joustanut säännöistä milloin kenenkin takia – esimerkiksi Ranskaa on ymmärretty terrorismin torjunnan hinnan takia. Suomeakin on kohdeltu hellemmin kuin pykälät vaatisivat, esimerkiksi voimakkaan rakennemuutoksen ja muiden EU-maiden rahallisen tukemisen takia.

Trumpin valinta panee ajattelemaan puolustusta

Nyt Suomen hallitus toivoo, että kertaluonteiset suuret puolustushankinnat tulkittaisiin niin, etteivät ne vaikuta julkiselle taloudenpidolle annettuihin kasvu- ja vakaussopimuksen ehtoihin.

– Uskon, että tämä kiinnostaa kaikkia. Varsinkin kun odotellaan, millaisia Trumpin linjaukset ovat. Jos Euroopassa on vähemmän Yhdysvaltoja, pitää olla enemmän Eurooppalaista puolustusta, Orpo perustelee.

Ehtojen mukaan julkinen velka ei saa olla yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta eikä budjettivaje ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta.

Komission Katainen: "Velka on velkaa"

EU-komissiossa on kuultu, että Ranska ja Italia toivovat samaa kuin Suomi. Komissio ei kuitenkaan ole viime aikoina keskustellut asiasta eikä se ole nousemassa puheenaiheeksi, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi.

– Velka on velkaa, komission Katainen toteaa.

Katainen sanoo ymmärtävänsä, että puolustusmenot kasvavat. Komissio etsii kuitenkin muita tapoja, joilla se tukisi investoinneissa. Kataisen oma näkemys on, että menojen kanssa ei kannattaisi keplotella.

– Suhtaudun vähän kriittisesti, että osa menoista laskettaisiin vajeista ja veloista ulos, koska ne kuitenkin kasvattavat vajeita ja velkoja, Katainen sanoo.