OECD: Suomessa irtisanotaan paljon – mahdollisuudet työllistyä uudelleen hyvät

OECD:n mukaan Suomessa irtisanotulla on kansainvälisesti vertailtuna hyvät mahdollisuudet työllistyä nopeasti uudelleen. Tilanne on yhtä hyvä vain Ruotsissa. Ruotsi tosin peittoaa Suomen muun muassa nopealla puuttumisella irtisanomisiin.

Kotimaa
Rakennustyömaa
Irtisanottavien määrä on Suomessa ollut suuri. Osalle irtisanoutusta uuden työn löytäminen on vaikeaa. Mari Nupponen / Yle

OECD:n maaraportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan suurin osa irtisanotuista hyötyy Suomen nykyisestä työllisyyspolitiikasta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, ikääntyvien ja muiden vaikeasti työllistettävien työnhakua pitäisi kuitenkin tukea huomattavasti nykyistä enemmän.

OECD:n asiantuntijat antavat Suomelle useita suosituksia, jotta talouskasvu jakaantuisi paremmin työntekijöiden kesken.

Taloudellisista syistä irtisanominen on Suomessa helppoa, ja irtisanottavien määrä on OECD:n mukaan kansainvälisesti vertailtuna suuri.

Vuosituhannen alusta lähtien irtisanottuja on ollut vuosittain keskimäärin yli viisi prosenttia kaikista vähintään vuoden töissä olleista. Iso-Britannia yltää samoihin lukuihin, mutta esimerkiksi Ruotsi jää puoleen tästä.

Ikääntyvien tilanne huolestuttava

Rakennemuutos ja suhdannevaihtelut ovat koetelleet Suomea kovakouraisemmin kuin muita OECD-maita. Joukkoirtisanomiset ja yritysten lopettaminen ovat vieneet runsaasti työpaikkoja muun muassa Nokialta, Microsoftilta ja metsäyhtiöiltä.

Muiden OECD-maiden tavoin vaikeinta uuden työpaikan löytäminen on yli 55-vuotiaille, alle 25-vuotiaille, vähän koulutetuille, ja teollisuuden työntekijöille. Niillä, jotka eivät löydä uutta työtä vuoden aikana, on suuri riski ajautua pitkäaikaistyöttömäksi tai kokonaan pois työmarkkinoilta, etenkin jos he ovat yli 55-vuotiaita.

OECD pitää Suomessa käytettyjä irtisanomispaketteja ongelmallisina, sillä ne siirtävät irtisanotun siirtymistä työnhakijaksi useilla kuukausilla. Työnsä menettänyt tulisi ohjata mahdollisimman pian työvoimapalveluiden piiriin.

OECD karsastaa myös ikääntyneiden työntekijöiden ohjaamista työttömyysputkeen, joka ohjaa jo 58-vuotiaita irtisanottuja pois työmarkkinoilta. Heillä tulisi olla samat mahdollisuudet kuin muilla työnhakijoilla. OECD:n mukaan työnantajien vastuuta iäkkäiden irtisanottujen aiheuttamista kuluista voitaisiin lisätä.

Irtisanottujen mahdollisuudet työllistyä vaihtelevat myös alueittain.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vuosina 2000-2012 irtisanotuista 87% työllistyi vuoden aikana irtisanomisesta. Vaikeinta uuden työn löytäminen on ollut etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Uudellamaalla uuden työn löytyminen on ollut varminta.

Lomautusten käyttöä hillittävä

Lomauttaminen on Suomessa joustavaa ja siitä aiheutuu vain vähän kustannuksia työnantajille. Lomautuksia käytetään toistuvasti taloudellisesti heikkoina aikoina. Näin säästetään työpaikkoja, mutta lomautusten runsas käyttö voi hidastaa irtisanottavaksi joutuvien työllistymistä uudelleen.

Jotta työnantajat eivät käyttäisi lomautuksia liikaa, tulisi työnantajien monien muiden OECD-maiden mukaisesti todistaa tarve lomautuksiin ja osallistua lomautuksista aiheutuviin kustannuksiin. Näistä ehdoista voidaan luopua väliaikaisesti, jos tilanne niin vaatii.

Irtisanottavista otettava koppi aikaisemmin

Muutosturvaa ja muutosturvakoulutusta käytetään OECD:n asiantuntijoiden mielestä Suomessa liian vähän. Tehokasta koulutusta ja työllistämispalveluja, kuten haastatteluja ja neuvontaa, tulisi tarjota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jo ennen kuin irtisanottu ilmoittautuu työnhakijaksi. Muutosturva on OECD:n tutkijoiden mielestä nykyisin tehottomampi, kuin muutamia vuosia sitten.

Suomessa työmarkkinaosapuolten pitäisi osallistua jo varhaisessa vaiheessa helpottamaan irtisanottavan siirtymistä suoraan uuteen työhön muiden Pohjoismaiden, etenkin Ruotsin tavoin. Ruotsissa irtisanottaville pyritään järjestämään uutta työtä huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin Suomessa, ja työnantajan vastuu irtisanottavasta on suurempi.

Asiantuntijat arvioivat, että ensi vuonna voimaan tuleva laki parantaa tilannetta yli 30 työntekijän yrityksissä, jos koulutus suunnitellaan työntekijöiden tarpeisiin sopivaksi. Muutosturvan tulisi koskea myös pienten yritysten ja alihankkijoiden palveluksessa olevia.

Lisää työntekijöitä TE-toimistoihin

Julkisten työvoimapalvelujen rahoitus on Suomessa matalampi kuin monessa muussa OECD-maassa, ja OECD:n mielestä Suomen tulisikin siirtää resursseja tehottomista ohjelmista etenkin vaikeasti työllistettäviä hyödyttäviin käytännön toimiin.

TE-toimistojen työntekijöiden määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtä virkailijaa kohden on aiemman 80 sijasta nyt noin 160 asiakasta. OECD:n mielestä tämä on aivan liikaa, eikä työnhakijoita ehditä tavata kasvokkain, eikä seurata työnhaun sujumista.

Irtisanottavien koulutuksen tulisi olla tehokkaampaa, ja koulutusta pitäisi suunnata enemmän niille aloilla, joissa on töitä tarjolla. Kouluttajille tulisi maksaa sen tulosten mukaan.

Työttömyysturva kattava

Suomalaista työttömyysturvaa OECD pitää kattavana ja melko tehokkaana. Etuuksien tasoa ei ole mahdollista pudottaa tuntuvasti nykyisestä.

Työttömyyskorvausta saavia tulisi kannustaa työntekoon esimerkiksi kiristämällä työnhakuun liittyviä velvoitteita. OECD:n mielestä aktivointitoimiin osallistumisesta ei pitäisi maksaa erikseen, sillä se antaa irtisanotuille väärän viestin. Nopeasti työllistyviä voitaisiin kuitenkin palkita.

OECD julkaisi Suomea käsittelevän Back to Work-raportin osana yhdeksän maan vertailevaa tutkimusta. Suomen lisäksi tarkastelussa olivat mukana Australia, Kanada, Tanska, Japani, Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Yhdysvallat.