Äänekosken vesikriisi: kaikki alkoi vääränlaisesta kaivosta – ja niitä voi olla ympäri Suomen

Putkirikko, paineenlasku verkostossa ja puhtaan veden ja viemäreiden ilmanpoisto samassa kaivossa – niistä sai alkunsa osaa Äänekoskesta jo puolisentoista kuukautta piinannut vesikriisi. THL:n erikoistutkijan mukaan koko maan vesiverkostot pitäisi tarkastaa vastaavien rakenteiden varalta.

Juomaveden saastuminen
Vesi- ja viemäriverkon ilmanpoistoputkien kaivo Äänekoskella.
Tästä kaivosta Äänekosken vesikriisi alkoi.Isto Janhunen / Yle

Äänekosken Energia on selvittänyt Äänekosken eteläisiä Parantalan ja Honkolan aluieita vaivanneen vesikriisin syntysyyt.

– Perussyy on valtion vesihuoltotyönä tehty kaivo, joka on aikanaan väärin suunniteltu ja toteutettu, Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen.

Virhe on tehty siinä, että samassa ilmanpoistokaivossa on sekä puhtaan veden että jäteveden ilmanpoistoputket. Virheellinen kaivo on Äänekosken Energian verkoston alueella.

Putki poikki

Keskiviikkona 12. lokakuuta kello 12:40 Äänekosken Honkolan risteyksessä kaapelia kaivamassa ollut kone kaivoi vesiputken poikki. Putki oli väärässä syvyydessä, vain 60 senttiä maan pinnan alla.

Putkirikon seurauksena vesijohtoverkostosta hävisi paine, ja koko Parantalan - Honkolan suunnan vesiputkisto oli alipaineinen noin 15 minuutin ajan.

Venttiili imi takaperin kaivosta saastunutta vettä.

Maarit Herranen

– Alipainetilanteessa puhtaan veden ilmanpoistoventtiili imi takaperin kaivosta saastunutta vettä. Saastunut vesi lähti liikkeelle Honkola - Parantala -suuntaan. Ilmanpoistokaivo on kilometrien päässä putkirikon paikasta, kertoo Herranen.

Putkirikko korjattiin jo samana keskiviikkona, ja terveystarkastaja tarkasti työn. Sairastuneista alkoi tulla tietoa Parantala-Honkolan vesiosuuskunnalle lauantai-iltana kello 21:30. Näytteenotto aloitettiin välittömästi.

Näytteet valmistuvat

Näytteet valmistuivat sunnuntai-iltana noin kello 18. Terveystarkastaja kutsui kokoon palaverin, jossa päätettiin kriisitoimenpiteiden aloittamisesta. Palaverissa luotiin näytteenottosuunnitelma, klooraussunnitelma sekä sovittiin tiedotuksesta.

– Sunnuntai-iltana sovittiin, että vesiosuuskunta kiertää asiakkaat ovelta ovelle. Äänekosken Energian verkkosivuille ja Facebookiin laitettiin tieto keittokehotuksesta, Herranen kertoo.

– Jalkauduimme kertomaan ihmisille talosta taloon. Sitten alkoi tulla yö, eivätkä ihmiset enää avanneet ovia. Silloin jätimme paperisen viestin postilaatikkoon, kertoo Parantala–Honkolan vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Janne Autioniemi

Verkoston klooraus käynnistyi sunnuntaina 16. lokakuuta kello 21. Samalla ryhdyttiin metsästämään saastumisen lähdettä.

– Keskiviikkona löysimme ilmanpoistokaivon. Se otettiin silloin myös pois käytöstä, Herranen sanoo.

Vaikea verkosto

Sen jälkeen verkoston klooraus ja näytteenotto ovat jatkuneet. Alun perin verkostosta löytyi kolibakteeria, sen jälkeen sapovirusta, ja viimeisimpänä epäillään, että verkostossa elelisi dientamoeba fragilisi -niminen alkueläin.

– Verkosto on haastava, koska se on runkomainen. Siellä on vaikea pitää paineita yllä. Alue on jaettu kolmeen osaan, jotta vesi riittää ja klooraus varmasti onnistuu, Herranen sanoo.

Alueella on käyty läpi myös muita mahdollisia riskikohteita. Virheellisiä kaivoja on löytynyt kahdeksan. Verkostossa on myös korkeuseroja, jotka alentuneen paineen tilanteessa aiheuttavat imun korkeimpiin kohtiin.

Äänekosken Energia aikoo nyt kartoittaa myös kaupungin muut vesijohtoverkoston osat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Pitkänen on sitä mieltä, että koko Suomen vesiverkostot pitäisi tarkastaa vastaavien kaivojen varalta.

– Suurin uhkakuva on se, että jätevettä syystä tai toisesta päätyy talousveden joukkoon. Se on asia, joka pitäisi pystyä ehkäisemään ennalta, hän sanoo.