Asiantuntijat hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta: Puun hinta nousee, autokanta uusiutuu, suunnitelma B puuttuu

Asiantuntijat pitävät hallituksen torstaina esittelemää strategiaa mullistavana ja rohkeana Suomen liikenteen kannalta. Mikä muuttuu?

talous
Biokaasuauto.
Petri Lassheikki / Yle

Hallituksen suunnitelmissa liikenteen polttoaineesta 30 prosenttia on biopohjaista kolmentoista vuoden kuluttua. Nyt biopolttoaineiden osuus on runsaat 13 prosenttia.

Suomessa olisi vuonna 2030 myös vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Miksi Suomessa halutaan tukea biopolttoainetta, kun muualla siirrytään sähköautoihin?

Hallituksessa ajatellaan, että on järkevää tukea menestyviä suomalaisia aloja kuten metsä- ja öljyteollisuutta sen sijaan, että panostetaan epävarmoihin uusiin teknologioihin.

Valtionyhtiö Neste on maailman suurin biopolttoaineiden tuottaja. Suuria biopolttoaineen valmistajia ovat myös energiayhtiö St1 ja metsäyhtiö UPM.

Mistä löytyy näin paljon lisää biopolttoainetta?

– Merkittävä osa biopolttoaineiden raaka-aineista tulisi kasvavan metsäteollisuuden sivutuotevirroista, Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen sanoo.

Rajoittava tekijä on raha; löytyykö riittävästi poliittista tahtoa tukea polttoaineen hintaa niin, että se ei nouse kuluttajille liian kalliiksi. Mitä edullisempi hinta, sitä enemmän biopolttoaineelle on kysyntää – ja sitä enemmän teollisuudella on haluja sijoittaa sen tuotantoon.

Asikaisen mukaan Suomen metsissä syntyy kyllä hakkuujätettä riittävästi tarvittavan polttoainemäärän tuottamiseen.

Miten saadaan investointeja polttoaineen tuotantoon?

Avainkysymys on, miten investoijat saadaan "polkaisemaan käyntiin" uusia tuotantolinjoja. Raaka-aineen eli puun hinta nousee kysynnän kasvaessa.

– Kyllähän tämä vaatii uutta tuotantokapasiteettia Suomeen. Se voi vaatia myös, että osittain tuodaan ulkomailtakin, Neste Oilin yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen sanoo.

Neste ei ole vielä tehnyt päätöksiä tuotannon lisäämisestä.

– Katsomme nyt kapasiteetin lisäystä. Olemme kasvumoodissa, Räsänen kuittaa.

Antti Asikaisen mukaan biopolttoainetta tuotetaan tulevaisuudessa enemmän olemassaolevien sellutehtaiden ja sahojen kyljessä.

Miksi liikenteen muutosta pitää tukea?

Maailmassa siirrytään joka tapauksessa uusin tekniikoihin liikenteessä. Samalla liikenteen käyttövoima monipuolistuu.

– Jos uusia muotoja ei tuettaisi lainkaan, pääsisimme kunnolla vauhtiin aikaisintaan ensi vuosikymmenen alussa. Näin aikaistetaan uudenlaisen autokannan kasvua, konsultti ja Sähköinen liikenne -hankekoordinaattori Elias Pöyry sanoo.

Pöyry vertaa liikennetukia eläkesäästämiseen: jos nyt ei toimita ja säästetä, vuonna 2030 ollaan pulassa.

– On tärkeää luoda kotimarkkinoita ja saada yrityksiä tuottamaan uusia teknologioita. Näin saadaan uutta vientipotentiaalia, Sitran johtaja Mari Pantsar sanoo.

Lumen verhoama puupino, taustalla oksia lumella hakkuun jäljiltä.
Juha Kemppainen / Yle

Miten suomalaiset saadaan hankkimaan 250 000 sähköautoa 13 vuodessa?

Tuon verran sähköautoja on maassa ilman strategiaakin vuonna 2030, asiantuntijat arvioivat. Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi torstaina uskovansa, että vuonna 2030 Suomessa on jopa selvästi tavoitetta enemmän sähköautoja.

Hallitus selvityttää parhaillaan, miten esimerkiksi vähäpäästöisten autojen hankintaan kohdistuvaa verotusta on mahdollista keventää.

Vähäpäästöistä teknologiaa käyttävä autokanta halutaan riittävän suureksi markkinoiden toimivuuden kannalta. Tausta-ajatuksena on, että kun markkinoilla riittää asiakkaita, myös uusien polttoaineiden – kuten kaasun ja vedyn – jakeluverkosto sekä sähköautojen latauspisteverkko voivat rakentua pääosin markkinaehtoisesti.

Miten uusi strategia vaikuttaa Suomen talouteen?

Biopolttoaineiden tukemisen lasketaan luovan uusia työpaikkoja ennen kaikkea jalostusketjuun. Samalla Suomen vientimahdollisuudet paranevat, kun uusiutuvien polttoaineiden ja uuden teknologian lisääminen nostaa kotimaisuusastetta.

Sekä biopolttoaineiden että sähköautoilun tukeminen lisää sekä hallituksen että Sitran laskelmien mukaan energiaomavaraisuutta. Suomen vaihtotase taas kohenee energiaomavaraisuuden ja viennin kasvaessa.

Jakeluvelvoitteen kasvattaminen on tarkoitus tuoda Suomeen uusia investointeja. Asiantuntijoiden arviot investointimääristä vaihtelevat muutamasta sadasta miljoonasta eurosta useisiin miljardeihin.

– Nyt hallituksella on edessään iso työ paimentaa virkamiehiä siitä, että näihin tavoitteisiin myös päästään. Torstaina esitelty strategia ei sisällä päätöksiä vaan lähinnä kehyksiä siitä, mitä kaikki tämä voisi maksaa, Pöyry huomauttaa.

Mitä riskejä strategiaan liittyy?

Pöyryn mukaan hallituksen strategian laskelmat biopolttoaineiden markkinoista on tehty "suljetun markkinan mallilla". Hänen mielestään laskelmissa ei siis huomioida riittävästi kansainvälisten markkinoiden kehittymistä.

– Riski on se, että maailma muuttuu. Nestemäisistä polttoaineista ollaan muualla pääosin luopumassa.

Jos kotimaisten biopolttoaineiden hintojen kilpailukyvyn tai raaka-aineiden riittävyyden kanssa tulee ongelmia, saatetaan joutua tuonnin varaan.

Toistaiseksi ei ole mitään taetta siitä, että Suomen tulevat tuotantovolyymit riittävät tavoitteiden täyttämiseen. Biopolttoaineilla on myös kilpailevia käyttäjiä, esimerkiksi metsäteollisuus.

Sitran Mari Pantsarin mielestä tarvittaisiin suunnitelma B.

– Polttoainetta pitäisi valmistautua tekemään enemmän jätemateriaaleista, hän sanoo.

Miten EU suhtautuu strategiaan?

EU ei ole vielä päättänyt hiilinielusta Suomen osalta. Komissio ja Suomi ovat eri mieltä siitä, miten metsän kasvu pitäisi ottaa huomioon hiilidioksidipäästöjä laskettaessa.

– Jos Suomi ei saa toiveitaan läpi, se voi joutua vähentämään päästöjä muualta. Silloin tätä strategiaa voidaan joutua muuttamaan ja etsimään lisää säästöjä, VATT:n tutkimusohjaaja Marita Laukkanen sanoo.

Komission esityksessä Suomen metsien hiilinielusta syntyisi laskennallinen taakka kansantaloudelle.