Oikeus määräsi koulusurman valmistelusta syytetyn naisen mielentilatutkimukseen

Oikeuden mukaan nainen oli tehnyt päätöksen joukkosurman toteuttamisesta eikä ollut luopunut siitä ennen kiinniottoa.

Kotimaa
Epäillyn koulusurman valmistelun pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 11. marraskuuta.
Epäillyn koulusurman valmistelun pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 11. marraskuuta.Timo Korhonen / AOP

Tuomioistuin ei antanut vielä lopullista tuomiota epäillystä koulusurman valmistelusta. Helsingin käräjäoikeus määräsi syytetyn naisen mielentilatutkimukseen perjantaina antamassaan välituomiossa.

Oikeuden mukaan nainen oli tehnyt päätöksen joukkosurman toteuttamisesta eikä ollut luopunut siitä missään vaiheessa ennen syyskuussa tapahtunutta kiinniottoa. Nainen oli vielä muutamaa päivää ennen kiinniottoa kiirehtinyt asehankintaa.

Mielentilatutkimuksen jälkeen lopullisessa tuomiossa oikeus ottaa kantaa siihen, onko nainen syyllistynyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun ja muihin vähäisempiin rikoksiin.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli tapausta aiemmin marraskuussa. Syyttäjän mukaan nainen aikoi tappaa kokkolalaisen koulun tiloissa ainakin 40 satunnaisesti valittua henkilöä ja suunnitteli joukkosurmaa yli kaksi vuotta.

Syyttäjä vaati naiselle kolmen ja puolen vuoden ehdotonta vankeustuomiota.

Oikeus hylkäsi avunantosyytteet

Samalla kun tuomioistuin määräsi pääsyytetyn mielentilatutkimukseen, se hylkäsi kahta miestä vastaan nostetut syytteet avunannosta koulusurman valmisteluun.

Syyttäjä vaati toiselle heistä puolentoista vuoden ehdotonta vankeutta. Oikeus piti kuitenkin uskottavana sitä, että syytetty ei aikonut saamistaan rahoista huolimatta toimittaa asetta naiselle. Hän aikoi pitää rahat itsellään.

Oikeus katsoi, että koska mies oli kertonut naisen suunnitelmista poliisille, hänen toimillaan ei ole merkitystä tähän rikokseen.

Mies tuomittiin kuitenkin ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta sakkoihin.

Toiselle miehistä vaadittiin 10 kuukauden ehdollista vankeutta. Oikeuden mukaan mies ei ollut syyllistynyt avunantoon eikä törkeän rikoksen salaamiseen. Hän sai kuitenkin sakkotuomion huumausaineen käyttörikoksesta.

Nainen on kiistänyt syyllisyytensä

Oikeuskäsittelyssä nainen kiisti syytteen koulusurman valmistelusta, koska tekemästään suunnitelmasta huolimatta hän ei päättänyt toteuttaa tekoa. Puolustus vetosi muun muassa siihen, että nainen ei ollut saanut hankittua itselleen käsiasetta, vaikka oli sitä yrittänyt. Suunnitelma oli, että nainen hankkii pistoolin, menee kouluun ja yrittää ampua useita ihmisiä.

Mielentilatutkimuksella pyritään selvittämään, onko rikoksen tekijä ollut syyntakeinen rikoksen tekohetkellä. Tekijä voi olla joko täydessä ymmärryksessä, alentuneesti syyntakeinen eli täyttä ymmärrystä vailla tai syyntakeeton eli ymmärrystä vailla.

Syytetty on kertonut ihannoivansa Jokelan koulusurmaajaa Pekka-Eric Auvista.

Tapaus tuli julki syyskuussa, kun Helsingin poliisi tiedotti koulusurman valmistelusta epäillyn naisen kiinniotosta.

Poliisihallitus on arvioinut, että viranomaiset pystyvät torjumaan Suomessa vuosittain noin neljästä kuuteen joukkoampumisuhkaa. Uhkat eivät aina kohdistu kouluihin.