Saamen kielten elvyttämiseen otettu mallia maailmalta – kielet vaarassa sammua

Tuoreessa raportissa esitellään saamen kielten elvyttämisen käytäntöjä ja menetelmiä, joiden tuntemisesta ja joista saaduista kokemuksista voi olla hyötyä toisten alueiden saamelaisille kieliyhteisöille. Mallia käytäntöihin on otettu Uudesta-Seelannista ja Kaliforniasta.

Kotimaa
Ulla Aikio-Puoskari
Ulla Aikio-Puoskari Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 25.11.2016Susanna Guttorm / Yle

Saamelaiskäräjät on julkaissut raportin saamen kielten elvyttämisen parhaista käytännöistä ja kansallisen kielipolitiikan linjauksista Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Saamen kielten elvyttäminen on noussut saamen kielityön näkyvimmäksi tavoitteeksi viimeisten 25 vuoden aikana. Kielten elvyttäminen on lähtenyt liikkeelle kieliyhteisön omista tarpeista ja aktiivisuudesta jo vuosikymmeniä aikaisemmin, mutta selkeästi julkilausutuksi teemaksi, tavoitteeksi ja tutkimustiedoin argumentoiduksi kielipoliittiseksi ohjelmaksi se on noussut 1990–luvulta alkaen.

Kielten elvyttämisen taustalla on tieto kaikkien vielä puhuttujen saamen kielten uhanalaisuudesta ja vuosikymmeniä jatkuneesta kielenvaihdoskehityksestä. Kielten uhanalaisuudella tarkoitetaan sitä, että kielet ovat vaarassa sammua, koska ne eivät enää siirry uusille sukupolville tai niiden siirtyminen uusille sukupolville on merkittävästi heikentynyt.

Saamen kielten elvyttämisen ovat ottaneet tehtäväkseen lukuisat paikalliset yhteisöt, maiden Saamelaiskäräjät, useat tutkijat ja yliopistot, monet kielensä menettäneet, alkuperäiskielensä parhaat taitajat ja uudet kielen puhujat. Saamen kielten elvyttäminen on noussut myös maiden hallitusten esityslistalle.

Saamen kielten asemaa, saamen kielityötä ja elvyttämishankkeita koskeva raportointi saamelaisessa mediassa on lähes päivittäistä. Nuoret kampanjoivat sosiaalisessa mediassa kieltensä puolesta. Monet saamenkieliset musiikintekijät ja saamenkieliset kirjailijat haluavat tukea ja edistää työllään saamen kielten käyttöä. Kaikesta tästä huolimatta saamen kielet eivät ole turvassa vahvimmilla alueillaankaan. Kielen suojelulle on tarvetta kaikkialla.

Raportti luo kuvaa saamen kielityöstä

Nyt ilmestyneen raportin tavoitteena on pyrkiä luomaan kuvaa siitä, miten monilla tavoilla saamelaisyhteisö tekee tänään työtä kieltensä eteen. Hankkeiden, menetelmien, käytäntöjen ja uusien rakenteiden taustalla on yksi ja yhteinen päämäärä: varmistaa saamen kielten tulevaisuus ja kielten siirtyminen uusille sukupolville.

Raportissa esitetyt kuvaukset ovat yhteenvetoja saamen kielten elvyttämiseksi toteutetuista hankkeista, kehitetyistä menetelmistä ja luoduista rakenteista. - Esimerkkejä saamen kielten elvyttämisestä ja saamen kielityöstä olisi siten ollut paljon enemmän kuin nyt julkaistuun raporttiin oli mahdollista sisällyttää, kertoo raportin kirjoittanut Ulla Aikio-Puoskari.

Kielet eivät elvy itsestään vaan vaativat pitkäjänteistä työtä ja vahvaa sitoutumista. Eri puolilla saamelaisyhteisöä toteutetuilla hankkeilla ja käynnissä olevalla kielityöllä on paljon yhteisiä piirteitä. Yksi sellainen on monin paikoin varhaiskasvatuksesta alkanut kielten palauttaminen nuorimmalle sukupolvelle ja varhaiskasvatuksessa aikaansaadun kaksikielisyyden kehittymisen jatkaminen koulussa.

Yksi tätä raporttia kirjoittaessa eteen tullut selvä havainto on, että kielen elvyttämisen aloittavat usein pienten lasten vanhemmat, jotka samalla sitoutuvat asiaansa vahvasti. Yhteistä on myös uuden saamenkielisen nuorisosukupolven syntyminen ja paikallisen saamelaisyhteisön ja isovanhempien sukupolven merkittävä asema kielen ja kulttuurin siirtämisen resursseina, sanoo Aikio-Puoskari.

Malleja suuresta maailmasta

Maininnan arvoinen huomio on myös se, miten saamen kielityö kertoo saamelaisyhteisön aktiivisista yhteyksistä muihin alkuperäiskansoihin ja kielellisiin vähemmistöihin ympäri maailmaa. Ainakin viisi saamelaisyhteisössä käytössä olevaa kielen elvyttämisen menetelmää on tuotu ja sovitettu saamelaisyhteisöön lähes maailman toiselta laidalta. Ne ovat Uuden Seelannin (Aotearoa) alkuperäiskansa maorien kehittämä kielen palauttamisen malli, jonka tunnemme saamen kielipesänä, Yhdysvalloista Kaliforniasta saadut kokemukset pienten alkuperäiskansojen kielten elvyttämiseksi kehitetystä kielimestarimenetelmästä ja kolmantena cymrin kielen elvyttämisen keskuksiksi ja sydämiksi Walesissa luodut kielikeskukset.

Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) järjesti 1990-luvun alussa koulutusta, jonka aikana perehdyttiin cymrin kielen elvyttämiseksi kehitettyihin menetelmiin. Walesissa tehty kielityö vaikutti suoraan saamen kielikeskusten syntymiseen. Norjassa toimii tällä hetkellä 13 saamen kielikeskusta eri puolilla maata. Ruotsin saamelaiskäräjät sai mahdollisuuden saamen kielikeskuksen perustamiseen uuden vähemmistöpolitiikan seurauksena vuonna 2010.

Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa 12 saamen kielipesää, joista kahdeksan saamelaisten kotiseutualueella, kolme kaupungeissa (Helsinki, Oulu ja Rovaniemi) ja kaikkein uusimpana pohjoissaamenkielinen kielipesä Sodankylän kirkonkylässä. Kielipesistä kaksi on koltansaamenkielisiä, kolme inarinsaamenkielisiä ja kahdeksan pohjoissaamenkielisiä. Kielipesätoiminnan tulokset ovat osoittautuneet erittäin lupaaviksi.

Saamelaisyhteisössä kehitettyjä käytäntöjä

Saamelaisyhteisössä on kehitetty myös aivan uusia kielen elvyttämisen menetelmiä. Yksi tällainen on Norjan Uuniemessä (Unjárga) saamen kielikeskuksessa (Isak Saba guovddáš) työskentelevän Jane Juuson luoma menetelmä. Se perustuu kognitiiviseen teoriaan ja auttaa pääsemään eroon saamen kielen puhumisen esteistä, joiden alkuperä löytyy usein saamelaisten kokemasta syrjinnästä ja saamen kielen puhumisen kieltämisestä mm. kansakouluajalla. Monien ihmisten saamen kieli on muuttunut hiljaiseksi kielitaidoksi (jaskes giellamáhttu), jonka herättäminen on osa kielen elvyttämistä.

Toinen erityinen, nuorten äidinkielen puhujien saamen kieltä tukeva, rikastuttava ja kielen käyttöä juurruttava käytäntö on kehitetty Suomen Utsjokisuun ja Norjan Sirman koulujen välisessä yhteistyössä. Yhteistyö alkoi yhteisistä retkistä ja tapahtumista ja se on johtanut vähitellen yhteisiin koulupäiviin koulujen kesken. Utsjokisuun koulun saamenkielisten luokkien oppilaat käyvät viikottain koulua yhden päivän Sirman koululla, joka on täysin saamenkielinen koulu. Sirman koululaiset puolestaan käyvät koulua viikottain yhden päivän Utsjokisuun koululla, joka on saame-suomi kaksikielinen koulu.

Yhteistyön tuloksena on kuluvana vuonna syntynyt esitys yksityisen saamenkielisen rajakoulun perustamisesta ja suunnitelma Tenonlaakson saamelaisesta opetussuunnitelmasta, jonka ”sydän ja sielu on saamen kieli.” Rajojen yli tapahtuva yhteistyö tukee ja vahvistaa saamen kieltä, koska se on ainoa yhteinen kieli. Rajat ylittävää kieliyhteistyötä järjestetään myös Ruotsin ja Norjan eteläsaamen alueilla.

Yhdenvertaisuutta alueiden ja kielten kesken

Raportissa esitellään myös saamen kielten opetuksen mahdollistumista opiskelijoiden asuinpaikasta riippumatta. Etäopetuksen pedagogiikkaa ja teknisiä ratkaisuja Suomessa on pian 15 vuoden ajan kehittänyt Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sámi oahpahusguovddáš), jonka kurssit ovat tavoittaneet jo noin 700 ihmistä ympäri Suomea. Saamen kielen oppimismahdollisuus on koettu tärkeäksi. Jotkut kurssi-istunnot ovat olleet järjestäjien mielestä kuin terapiaistuntoja, niin suuresta ja merkittävästä asiasta oman kielen takaisin oppimisessa voi olla kysymys.

Raportti esittelee lisäksi Norjan Karasjoella (Kárášjohka) toimivan saamelaisen kustantamon ja verkkokoulun ABC-company/ e-skuvlan toimintaa. E-skuvla antaa saamen kielten opetusta eri tasoilla sekä peruskoulua ja lukiokoulua käyville lapsille ja nuorille että työikäiselle aikuisväestölle.

Suomen yleisradion saamelaistoimituksessa on kehitetty erityinen monisaamenkielinen toimintamalli, joka on käytössä radio- ja tv-lähetyksissä sekä Yle Sápmin verkkosivuilla. Monisaamenkielinen kommunikointimalli lisää saamen kielten käyttömahdollisuuksia ja kielellistä pääomaa, koska eri saamen kieliä puhuvat oppivat ymmärtämään toistensa kieliä. Se vähentää kielten välistä eriarvoisuutta ja vaikuttaa kielenkäyttötapoihin. Samalla se tekee saamen kieliä näkyvämmiksi ja kuuluvammiksi.

Saamen kieliteknologiaa

Saamen kielten oppimisen ja elvyttämisen edellytyksiä luodaan kovaa vauhtia myös kieliteknologian alueella. Digitaaliset oppimateriaalit, interaktiiviset pedagogiset ohjelmat, saamen kielten oikeinkirjoitusohjelmat, digitaaliset sanakirjat ja mm. matkapuhelimiin tehdyt sovellukset tulevat helpottamaan ja innostamaan saamen kielten käyttöä ja oppimista. Saamen kieliin liittyvää kieliteknologiaa kehittää aktiivisesti Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskus, Sámi giellateknologiija guovddáš, jonka toiminnassa ovat mukana jo pohjois-, inarin-, koltan-, etelä-, luulajan- ja kildinin saamen kielet.

Giellatekno yhdistää saamen kielitieteellisen ja kieliteknologisen tutkimuksen käytännön ohjelmointiin tehden käytännön sovelluksia eri kieliyhteisöjä varten. ”Käytännön tavoitteemme on edistää kieliteknologian avulla saamelaiskielten oppimista, opettamista ja käyttöä. Mikään kieli ei pysty toimimaan modernissa yhteiskunnassa ilman kielentarkastus-, tekstianalyysi-, puhe- ja kielenoppimisohjelmia eikä ilman elektronisia sanakirjoja”, kirjoittavat saamen kieliteknologian kehittäjät verkkosivuillaan. Uudet sovellukset viimeistään osoittavat, etteivät saamen kielet ole museotavaraa vaan elävät vahvasti ajassaan.

Pysyvät rakenteet tärkeitä

Aikio-Puoskarin valmistamassa raportissa esitellään lukuisia paikallisesti kehitettyjä saamen kielten elvyttämisen käytäntöjä ja menetelmiä, joiden tuntemisesta ja joista saaduista kokemuksista voi olla iloa ja hyötyä toisten alueiden saamelaisille kieliyhteisöille. Raportin tarkoituksena on siten jakaa kokemuksia, hyödyttää yhdellä alueella saatuja kokemuksia toisella alueella tapahtuvassa saamen kielityössä ja edesauttaa pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä. Raportti antaa myös hyödyllistä tietoa kielipolitiikan suunnittelijoille ja päättäjille.

Raportissa todetaan, ettei kielityö saisi jäädä väliaikaisten projektien varaan, jotka päättyvät kun niiden tavoitteet on saavutettu. Assimilaatiota ja kielenvaihdosta aiheuttavat tekijät eivät ole katoamassa minnekään. – Sen takia kielityölle olisi tärkeää saada pysyviä rakenteita ja jatkuvuutta. Jatkuvuutta toisi edelleen hankkeena toimivan saamen kielten pohjoismaisen terminologia- ja muuta kielen kehittämistyötä tekevän Sámi Giellagáldun (www.giella.org (siirryt toiseen palveluun)) toiminnan vakinaistaminen.

Raportti on julkaistu (siirryt toiseen palveluun) suomen, pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä ja se on saatavissa Saamelaiskäräjien sihteeristöstä.