Näin tapahtumat etenivät: Äänekosken vesikriisi päivä päivältä

Äänekosken puolitoista kuukautta kestänyt vesikriisi sai alkunsa ilmanpoistokaivosta, johon oli asennettu sekä talousveden että jäteveden ilmanpoistoputket. Kun paine verkostossa putkirikon seurauksena laski, talousvesiputkisto hörppäsi jätevettä ilmanpoistoputken kautta.

Juomaveden saastuminen
Vesi- ja viemäriverkon ilmanpoistoputkien kaivo Äänekoskella.
Tässä kaivossa jätevesi ja puhdas vesi menivät sekaisin.Isto Janhunen / Yle

Keskiviikko 12.10.

Kaivinkone katkaisee vesiputken Äänekoskella Saarijärventien tietyömaalla. Vesiputki on aikoinaan kaivettu liian lähelle maanpintaa. Putkirikon seurauksena vesiverkoston paine laskee.

Kilometrien päässä putkirikosta väärin rakennettu verkoston ilmastuskaivo päästää jätevettä talousveden sekaan. Ilmastuskaivoon on asennettu sekä jäteveden että talousveden ilmastusputket.

Kun talousveden putkiston paine laskee, talousveden ilmastusputkeen syntyy imu, ja jätevesi virtaa talousveden sekaan. Saastunut vesi virtaa Honkolan–Parantalan suuntaan.

Lauantai 15.10.

Parantala–Honkolan vesiosuuskunta saa ensimmäiset tiedot sairastuneista illalla. Äänekosken Energia ottaa vesinäytteet.

Sunnuntai 16.10.

Vesinäytteiden analyysi valmistuu illalla. Näytteet kertovat, että vesi on saastunut kolibakteerista. Terveystarkastaja määrää veden kloorauksesta, ja antaa vedenkeittokehotuksen Hirvaskankaan, Hirvaskylän, Koiviston, Honkolan, Hietaman ja Parantalan alueille.

Maanantai 17.10.

Äänekosken ympäristöterveydenhuollosta vastaava Laukaan ympäristöterveydenhuolto ottaa tiedotusvastuun, ja antaa ensimmäisen viranomaistiedotteen.

Vaikka vedessä on havaittu koliformista bakteeria, ulostesaastumisesta kertovaa e-colia näytteissä ei ole. Viranomaiset olettavat, että saastumisen syynä on vain edellisen keskiviikon putkirikko tietyömaalla.

Klooraus ja vedenkeittokehotus vahvistetaan.

Keskiviikko 19.10.

Viranomaiset saavat lisää tietoa useista sairastumisista. Terveydensuojeluviranomaiset kokoavat epidemiatyöryhmän selvittämään tilannetta. Viranomaistiedotteita annetaan kolme. Vesiverkoston kloorausaluetta laajennetaan.

Torstai 20.10.

Veden saastumisen syyksi varmistuu putkirikon sijaan virheellinen ilmastuskaivo. Sairastumisten aiheuttajaa ryhdytään selvittämään. Vedenkeittokehotuksen alue rajataan Hietama-Parantalaan.

Perjantai 21.10.

Epidemiatyöryhmä järjestää alueen asukkaille tiedotustilaisuuden. Tilaisuudessa käydään läpi tapahtumien kulku, ja kehotetaan sairastuneita hakeutumaan päivystykseen.

Tässä vaiheessa on saatu tieto siitä, että sairastumisia on aiheuttanut ainakin sapovirus. Tilaisuudessa kerrotaan myös, että muitakin mahdollisia tautia aiheuttavia bakteereja, viruksia ja parasiitteja tutkitaan.

Maanantai 24.10.

Yhteydenotot terveyskeskukseen ovat jatkuneet viikonvaihteen yli. Verkostosta otetut vesinäytteet osoittautuvat puhtaiksi. Epidemiatyöryhmä päättää kuitenkin jatkaa keittokehotusta.

Tiistai 25.10.

Viranomaiset tarkentavat tietoja kloorausalueesta ja rajaavat keittokehotuksen aluetta.

Torstai 27.10.

Terveyskeskukseen ei ole tullut enää uusia vesikriisipotilaita, ja verkoston vesinäytteet ovat edelleen puhtaita.

Epidemiatyöryhmä päätyy siihen, että veden välityksellä leviävä epidemia on ohi, ja mahdolliset lisäsairastumiset johtuvat pisaratartuntana leviävästä sapoviruksesta.

Perjantai 28.10.

Terveyskeskukseen alkaa tulla yhteydenottoja pitkittyneistä ja uusista sairastuneista. 12 potilasnäytteestä todetaan sapovirusta, mikä vahvistaa pisaratartuntana leviävän epidemian.

Torstai 3.11.

Asukkaille kerrotaan tiedotustilaisuudessa miten menetellä mahdollisten korvausvaatimusten kanssa.

Samalla kerrotaan, että pitkittyneiden sairastumisten vuoksi selvitetään myös epätodennäköisempiä mikrobeja, kuten parasiitteja.

Perjantai 4.11.

Epidemiatyöryhmä toteaa, että sapoviruksen epidemiat ovat päättyneet.

Vedenkeittokehotus ja verkoston klooraus jatkuvat, ja pitkittyneesti sairastavia kehotetaan hakeutumaan terveyskeskukseen.

Tiistai 8.11.

Potilasnäytteistä löytyy dientamoeba fragilis -alkueläin. Siimaeliöihin kuuluva d. fragilis saattaa aiheuttaa pitkittyneitä vatsa- ja suolisto-oireita. Oireet voivat kestää jopa kuukausia.

Torstai 10.11.

Epidemiatyöryhmä käsittelee alkueläinlöydöstä. D. fragiliksesta löytyy kuitenkin hyvin vähän tietoa, ja tiedot ovat ristiriitaisia.

Keskiviikko 16.11.

Alkueläin on todettu 23 henkilöllä, joilla kaikilla on pitkittyneitä vatsaoireita. Vaikka tiedot d. fragiliksesta taudinaiheuttajana ovat ristiriitaisia, terveydensuojeluviranomainen päättelee vahvasta yhteydestä, että vaivat johtuvat d. fragiliksesta. Muita taudinaiheuttajia ei löydy.

Perjantai 18.11.

Alkueläintartunta on todettu 30 ihmisellä. Muita sairastumista aiheuttavia mikrobeja ei edelleenkään löydy.

Maanantai 21.11.

39 positiivista alkueläinnäytettä todettu. Näytepurkkia hakevien määrä vähenee selvästi edellisestä viikosta.

Keskiviikko 23.11.

55 positiivista alkueläinnäytettä. Muita taudinaiheuttajia ei edelleenkään näy. Iltaan mennessä positiivisten näytteiden määrä nousee 61:een.

Torstai 24.11.

Äänekosken kaupunki järjestää tiedotustilaisuuden vesikriisistä. Tilaisuudessa kerrotaan, että virheellisiä kaivoja on löytynyt Äänekoskelta useita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittää kaikkien Suomen vesiverkkojen tutkimista riskirakenteiden löytämiseksi ja poistamiseksi.

Lisäksi kerrotaan, että valtioneuvoston turvallisuuskomitea on ottanut Äänekosken vesikriisin käsittelyyn.

Perjantai 25.11.

Positiivisen d. fragilis -näytteen antaneiden määrä on kasvanut 73:een. Epidemiatyöryhmä tiedottaa, että tämän hetken tiedon mukaan alkueläin ei tartu helposti ihmisestä toiseen.

Vedenkeittokehotuksen kerrotaan jatkuvan siihen saakka, että verkostosta on saatu kolme puhdasta näytesarjaa. Myös verkoston klooraus jatkuu.