Maamiehen huoli kuituverkon kohtalosta: "Meillä hidastuisi kaikki"

Maatalousyrittäjälle nopea verkkoyhteys on yhtä tärkeää kuin vesi ja sähkö, sanoo maatalousyrittäjä.

tietoliikenne
Maatalousyrittäjä lehmien vierellä.
Markus Halosen tila on pitkälti automatisoitu ja nopea nettiyhteys on elinehto.Toni Pitkänen / Yle

Kaikkiaan 120 lypsylehmää kävelee Anttilan tilan navetassa. Vuosikymmenen alussa rakennetun navetan toiminta on pitkälle automatisoitua ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto.

– Minun mielestä se on sama kuin meillä on vesi- ja sähköliittymä. Kaikkea tarvitaan, kertoo tilan isäntä maatalousyrittäjä Markus Halonen.

Halosen mukaan navetta rakennettiin aikoinaan juuri tietoliikenneyhteyksien ympärille. Osaa navetan järjestelmistä päivitetään Ruotsista käsin. Lisäksi kaikki myös muu tilan toiminta perustuu toimivaan tietoliikenneverkkoon.

Maatalousyrittäjä työhuoneessaan.
Toni Pitkänen / Yle

Anttilan tilan kuituverkkoyhteydestä huolehtii pohjoissavolaisten kuntien yhteinen Savon Kuituverkko Oy. Yhtiö on kuitenkin talousvaikeuksissa, mikä saa Markus Halosen huolestumaan. Yhtiön kaatuminen tietäisi suuria vaikeuksia niin Anttilan tilalle kuin muillekin kuituverkosta hyötyville.

– Meillä hidastuisi kaikki toiminta. Me joutuisimme rakentamaan mobiilikaistan tai vastaavan. Jos kuitu menisi nurin niin mobiiliverkko tulisi heikentymään dramaattisesti.

Halosen mukaan alueen hyvät 4G-yhteyden ovatkin juuri valokuituverkon ansioita.

Apuun valtio ja sijoittajat

Savon Kuituverkko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen kertoo, että yhtiön talousvaikeuksien takana ovat suuret lainanhoitokustannukset. Yhtiön tuotto ei riitä kattamaan lainakuluja.

– Kokonaisratkaisua rahoituksen kannalta on haettu nyt kaksi ja puoli vuotta. On tuotu vaihtoehtoja, mutta tilanne on hankala, kun yhtenäistä linjaa ei löydy, Laukkarinen sanoo ja viittaa omistajakuntiin.

Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on esittänyt, että Savon Kuidun ja muiden rahoitusvaikeuksista kärsivien velat koottaisiin yhteen yhtiöön tai yhteenliittymään. Valtio tulisi mukaan takauksiin ja keventäisi näin kuntien taakkaa.

Savon kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen
Toni Pitkänen / Yle

Toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen suhtautuu Viestintäviraston selvityksessä olevaan esitykseen varauksella.

– Suhtaudumme yhtiönä siihen positiivisesti, mutta todellisuus on se, että ilman kuntien sitoutumista tämänkin tyyppiseen ratkaisuun, sen toteutuminen on epätodennäköistä. Mutta konkretia ei ole vielä selvinnyt, Laukkarinen sanoo.

Kuituverkkoyhtiöiden rahoituksen ongelmat juontavat juurensa valtion Laajakaista kaikille -hankkeeseen, jolla kannustettiin rakentamaan valokuituverkkoja haja-asutusaluille.

– Valtion puolella oli uutta tukipolitiikkaa. Takauksiin liittyvät asiat oli huonosti valmisteltu, Laukkarinen sanoo.

Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka kertoo, että valtion tukisäännöksistä johtuen verkon rakentaminen maksoi enemmän kuin alun perin ajateltiin.

Kiuruveden kaupunginjohtaja.
Toni Pitkänen / Yle

Savon Kuituverkon osalta esillä on ollut myös ehdotus, jossa yhtiö myisi verkkonsa omistajakunnille ja vuokraisi sen pitkäaikaisella vuokrasopimuksella takaisin. Kunnat saisivat myös rahoitusta verkkoyhtiötä edullisemmin.

Muiniekka ei asialle lämpene, sillä hänen mukaan kunnista tulisi tällöin operaattoreita. Laukkarisen mielestä se olisi kuitenkin ratkaistavissa ja tärkeintä olisi nyt löytää ratkaisu alentamaan korkeita rahoituskustannuksia.

Omistajakunnissa mietitäänkin kuumeisesti, voidaanko yhtiöitä pääomittaa lisää. Ongelmista huolimatta sekä Muiniekka että Laukkarinen uskovat, että kuituverkon toiminta asiakkaille jatkuu tulevaisuudessakin.

– Niin paljon on itseinvestoineita kotitalouksia ja maatilayrityksiä ja lisättynä kuntien oma käyttö, joka maakuntahallinnon myötä lisääntyy. Pidän järjettömänä, että luovuttaisiin tästä, kun runkoverkko on saatu varsin hyvälle mallille, Laukkarinen sanoo.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus