Koe uusi yle.fi

Tänään syttyvät ensimmäiset kynttilät – mutta tiedätkö mitä adventtina odotetaan?

Kristinuskossa adventin aika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Adventti tarkoittaa Herran tulemisen odottamista.

adventti
Kynttilöitä palamassa pöydällä.
Henrietta Hassinen / Yle

Ensimmäinen adventtisunnuntai on kirkossa juhla, jonka väri on valkoinen. Tästä laskeudutaan paastonaikaan ja rauhoitutaan, silloin väriksi vaihtuu violetti.

Pieni paasto alkaa ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeisestä maanantaista. Se ei välttämättä tarkoita syömisen vähentämistä – sen sijaan paasto on oman elämän tarkkailun ja siivoamisen aikaa.

– Juhlaan kuuluu valmistautumisen aika. Paaston aikana on lupa keskittyä omaan itseensä: mikä on suhde itseeni ja lähimmäisiini, mikä on suhde Jumalaan? Voi raivata pois ylimääräisiä asioita ja keskittyä rauhoittumiseen. Se voi olla myös vaikka some- tai harrastuspaasto, Kokkolan suomenkielisen seurakunnan seurakuntapastori Emilia Teerikangas kertoo.

Jokaisella adventilla on myös oma merkityksensä:

1. adventtisunnuntai

Jeesus sanoo olevansa maailman valo. Siksi sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä ja aletaan odottaa tätä maailman valoa. Ensimmäinen kynttilä tuo pilkahduksen, mistä valo alkaa lisääntyä.

Sanotaan, että "kuningas (eli Jeesus) tulee nöyränä". Tällä viitataan siihen, että kansa odottaa maallista kuningasta, mutta kuningas onkin nöyrä ja lempeä, joka ei käytä maallista valtaa.

2. adventtisunnuntai

Enää ei puhuta nöyrästä kuninkaasta, vaan kerrotaan, että kuningas tulee kunniassa. Tällä viitataan siihen, että Jeesus tulee maailman viimeisenä päivänä maan päälle. Silloin hän tulee kaikessa kunniassaan ja kirkkaudessaan, ei enää pienenä seimen lapsena.

3. adventtisunnuntai

Teemana on "tehkää tie kuninkaalle". Tässä kohtaa mietitään, miten ihminen voi tehdä omaan sieluunsa ja sydämeensä tietä Jumalalle. Mitä asioita voi raivata pois tieltä? Historiallisen aikakäsityksen rinnalla kulkee ajatus, että Jumala tulee ihmisten luokse joka päivä.

4. adventtisunnuntai

Viimeinen adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Maria-äidille, jonka odotukseen seurakunta liittyy. Tämä on odotuksen tiivistymä.

Joulujakso jatkuu loppiaisen jälkeenkin

Kirkkovuoden suurten juhlien viettoon kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen, itse juhla ja sen jälkivietto.

Suomessa jouluun otetaan varaslähtö jo aattona, jolloin monet juhlivat syömällä jouluruokaa ja antamalla lahjoja. Kirkossa varsinainen juhla käynnistyy kuitenkin vasta jouluyönä ja sitä jatkuu loppiaiseen saakka. Jälkivietto jatkuu lähes kevääseen saakka.

– Jakso jatkuu kynttilänpäivään helmikuulle saakka, ja siitä lähdetään odottamaan suurta paastoa ja pääsiäisen aikaa. Pääsiäinen onkin vasta se kristikunnan juhlien keskus. Ilman pääsiäisen tapahtumia ei olisi joulun merkitystä, sanoo seurakuntapastori Emilia Teerikangas.