Puolustusministeriö korjaa: Lennokkien lentämistä edes sotilasalueella ei voi nykylain mukaan kieltää

Puolustusvoimien mukaan sotaharjoitusalueella tavatut lennokit voidaan tarvittaessa ampua alas. Nykylaki ei tätä todennäköisesti kuitenkaan sallisi. Lennokkihavainnoista on uutisoitu Ruotsissa, Suomessa ja nyt myös Norjassa.

Kotimaa
Miehittämätön lennokki MQ-9 Reaper.
Miehittämätön lennokki MQ-9 Reaper.AOP

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesi jo kesällä Ylelle, että lennokkeihin liittyville lakimuutoksille on tarvetta. Ruotsalaismedia oli kertonut lennokeista Itämerellä Ruosin armeijan harjoituksissa ensimmäisen kerran.

Torstaina puolustusvoimat kertoi, että myös Suomessa on tehty havaintoja lennokeista sotilasalueilla ja jopa sotaharjoituksissa. Puolustusvoimien everstluutnantti Vesa Mäntylä kertoi eilen, että tarvittaessa lennokit voidaan vaikka ampua alas.

Puolustusvoimien tulkinta vähintään puutteellista

Tämä on puutteellista tulkintaa puolustusvoimilta, korjataan puolustusministeriöstä. Nykylain mukaan lennokkien lentämistä sotilasalueella ei ehkä voi edes kieltää saati tuhota voimakeinoin – vähintäänkin toimivalta puuttua luvattomaan toimintaan on epäselvä. Tätä varten tarvitaan lakimuutos, jota pohtimaan puolustusministeriö on juuri kokoamassa työryhmää.

Vain Suomen valtion rajalla miehittämättömän koneen voisi aluevalvontalakiin perustuen ampua alas. Aluevalvontalaki on vuodelta 2000, ja sen mahdolliset uudistamistarpeet on syytä käydä läpi.

Virallisesti kyse on lainsäädäntöhankkeesta, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset muutoksista, joita tarvitaan miehittämättömään ilmailuun ja lennokkien toiminnan aiheuttamaan uhkaan puuttumiseksi.

Videodrone lennokki
Vilma Hannén / Yle

Miehittämättömät ilma-alukset ovat uhka maanpuolustukselle

Lainsäädäntöhanketta valmistelevassa esipaperissa miehittämättömistä ilma-aluksista arvioidaan aiheutuvan uhkaa ja suoranaista vaaraa maanpuolustukselle.

Kaiken lisäksi se, millä edellytyksillä ja keinoilla puolustusvoimat voi asiaan puuttua ovat – kuten nytkin on käynyt ilmi – tulkinnallisia.

Lainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä on mukana asiantuntemusta pääesikunnasta, eri puolustushaaroista sekä muilta hallinnonaloilta. Puolustusministeriön mukaan eduskunnan käsittelyyn hanke saattaisi ehtiä ensi syksynä.

Ensi vuonna aiotaan lisäksi pohtia, miten uusia myös virka-apulainsäädäntöä, joka puolestaan on vuodelta 1980. Lainsäädäntö näiltä osin ei enää vastaa aikaansa, maailma on muuttunut niin paljon, todetaan puolustusministeriöstä.