Analyysi: Kahden kaupungin loukku syö EU-parlamentin uskottavuutta

Euroopan parlamentissa ihmetellään, miksi koko parlamentti joutuu kuukausittain siirtymään Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin.

Yle maailmalla: Bryssel
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa Ranskassa.
Euroopan parlamentin rakennus Strasbourgissa Ranskassa.Patrick Seeger / EPA

STRASBOURG Iso muovinen matka-arkku lojuu Euroopan parlamentin käytävällä Strasbourgissa. Laatikko odottaa, että parlamentin täysistunto päättyy ja europarlamentaarikko Nils Torvaldsin tavarat viedään takaisin Brysseliin.

– Kyllä kai siinä joku kuukausi on jo vietetty maantiellä, Torvalds laskeskelee Brysselin ja Strasbourgin välisiin matkoihin käyttämäänsä aikaa neljän vuoden aikana.

Brysselistä Strasbourgiin on 434 kilometriä. Parlamentilla on täysistuntosali ja työtilat molemmissa kaupungeissa, mutta Strasbourgia käytetään vain kerran kuukaudessa järjestettävillä neljän päivän täysistuntoviikoilla. Loput 317 päivää vuodesta Strasbourgin tilat ovat tyhjillään.

Laatikoiden ja edustajien lisäksi Strasbourgiin pitää kuljettaa iso joukko avustajia ja virkamiehiä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on laskenut, että parlamentti säästäisi 114 miljoonaa euroa vuodessa, jos sen toiminta keskitettäisiin Brysseliin.

Europarlamentin jäsen Nils Torvalds (r.) täysistunnossa Strasbourgissa.
Europarlamentin jäsen Nils Torvalds (r.) täysistunnossa Strasbourgissa.EU

Syy kahden toimipaikan ongelmaan löytyy unionin perussopimuksesta. Sen mukaan parlamentin virallinen toimipaikka on Strasbourg, jossa on järjestettävä 12 täysistuntoa vuodessa. Muun ajan parlamentti voi toimia missä haluaa, eli käytännössä Brysselissä, missä sijaitsevat EU:n komissio ja ministerineuvosto.

Parlamentista on vaikea löytää edustajaa, joka pitäisi nykyistä järjestelyä tarkoituksenmukaisena. Viimeksi lokakuussa 73 prosenttia parlamentin jäsenistä äänesti yhden toimipaikan selvittämisen puolesta.

– Haluamme, että parlamentille pitää antaa sama valta kuin maailman muillekin parlamenteille: Saada päättää itse, missä ja milloin me kokoonnumme, sanoo parlamentissa toimivan Single Seat -kampanjan vetäjä Anna Maria Corazza Bildt.

Nyt parlamentti ei voi itse lopettaa muuttoruljanssia, vaan sopimuksen muuttamiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielinen päätös. Ranska ei siihen suostu, eikä myöskään Saksa, jonka rajan tuntumassa Strasbourg sijaitsee.

Europarlamentin jäsen Anna Maria Corazza Bildt.
Europarlamentin jäsen Anna Maria Corazza Bildt.EU

Vuodesta toiseen jatkuva muutto alkaa olla parlamentille uskottavuusongelma. Kun EU-maissa joudutaan tekemään julkisen talouden säästöjä, parlamentin rahankäyttöä on entistä vaikeampi puolustaa.

– Kansalaiset sanovat meille kaduilla ja toreilla, että emme ymmärrä miten teillä voi olla tällainen kallis ja tehoton muuttokaruselli, Ruotsin maltillista kokoomusta edustava Corazza Bildt sanoo.

*Torvaldsin mukaan muutto *on yleensä ensimmäinen asia, jonka äänestäjät ottavat hänen kanssaan puheeksi Euroopan parlamentista.

– Tavallinen EU-kansalainen on täysin vakuuttunut siitä, että tämä on meidän vika. Että olemme vain laiskoja tai tyhmiä tai muuten saamattomia, Torvalds sanoo.

Parlamentin yritykset muuttaa tilannetta ovat törmänneet perussopimukseen. EU-tuomioistuin torjui kokeilun, jossa Strasbourgin täysistuntoviikkoja yritettiin yhdistellä matkustamisen vähentämiseksi.

– Ennen kuin Ranska luopuu vastustuksestaan, tälle talolle täytyy keksiä jotain muuta järkevää käyttöä ja ehkä ranskalaisten pitää olla vähän nöyrempiä, Torvalds sanoo.

*Ranskalaisen nöyryyden *löytyminen on hänen mukaansa se suurempi näistä kahdesta esteestä.

Europarlamentaarikko Constance Le Grip edustaa Ranskan konservatiivipuoluetta. Hänkin näkee kahden toimipaikan ongelmat, mutta ehdottaa ratkaisuksi painopisteen siirtämistä Brysselin sijasta Strasbourgiin.

Perustelu on päinvastainen kuin enemmistöllä, joka haluaa siirtyä Brysseliin.

– On tärkeää, että kaikki EU:n toimielimet eivät ole samassa paikassa. Euroopassa ei ole Washington DC:n kaltaista pääkaupunkia. Meillä ei ole eurooppalaista liittovaltiota, Le Grip sanoo.

Ranskalainen europarlamentaarikko Constance Le Grip.
Ranskalainen europarlamentaarikko Constance Le Grip.EU

Hän korostaa historiallisia syitä: Strasbourg valittiin aikanaan parlamentin sijoituspaikaksi koska Ranskan ja Saksan rajan tuntumassa sijaitseva kaupunki symboloi toisen maailmansodan sovintoa. Kaupunki on historian saatossa vaihtanut omistajaa useaan kertaan.

Ranskan hallitukset ovat pitäneet kiinni parlamentista vuodesta toiseen, oli vallassa sitten vasemmisto tai oikeisto.

– Ranska on yksi EU:n kuudesta perustajavaltiosta. Sen maaperällä on oltava yksi unionin tärkeistä toimielimistä, Le Grip sanoo.

Parlamentin kampeaminen pois Ranskan maaperältä vaikuttaakin mahdottomalta tehtävältä.

– Ei tämä muutu. Ennen hajoaa koko EU-järjestelmä, sanoo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.).

– Minä olen ainakin ajatellut, että minä en tähän omaa energiaani tuhlaa, Jaakonsaari sanoo, vaikka kannattaakin parlamentin keskittämistä.

Nils Torvaldsin tavarat pakataan muuttolaatikkoon Brysselin ja Strasbourgin välisiä muuttoja varten.
Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) tavarat pakataan laatikkoon Brysselin ja Strasbourgin välisiä muuttoja varten.Petri Raivio / YLE

Torvalds on toiveikkaampi. Hän uskoo, että reilut sata miljoonaa euroa vuodessa voivat saada mielen muuttumaan.

– Kyllä ranskalaisetkin veronmaksajat maksavat osan siitä, Torvalds sanoo.

*Yksi tapa ratkaista ongelma *olisi tarjota Ranskalle jotain yhtä merkittävää parlamentin tilalle perinteisellä eurooppalaisella lehmänkaupalla.

Tutkimuslaitos Bruegel on ehdottanut, että Strasbourgin jättiläismäiseen parlamenttirakennukseen voitaisiin perustaa eurooppalainen yliopisto, jonka toimintaa pyöritettäisiin parlamentin keskittämisellä säästyneillä rahoilla.

Asiassa tuskin kuitenkaan tapahtuu mitään kovin pian, sillä parlamentin istuntosali Brysselissä on menossa mittavaan remonttiin vuonna 2018. Tuona aikana istuntoja on pakko siirtää Strasbourgiin.

Euroopan parlamentin rakennus Brysselissä.
Euroopan parlamentin rakennus Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA