Eläkeläiset hurahtivat latinaan – 83-vuotias Maija tähtää ylioppilaskirjoituksiin: "Loistavaa aivojen pölytystä"

Vuosia kokoontunut kieliryhmä opiskelee latinaa ja valmistautuu tärkeään etappiinsa.

ylioppilaskirjoitukset
83-vuotias Maija Sarakontu tähtää kahden muun itsenäisesti opiskelevan kanssa kevään ylioppilaskokeisiin.
Minna Heikura / Yle

KOTKA Kumppanuustalo Viikarin luokkahuoneesta kuuluu taukoamaton litania yleviä latinankielisiä fraaseja. Viiden hengen senioriryhmä opiskelee Rooman valtakunnan aikaista kieltä, mukana joukossa pari työikäistäkin.

Yksi ryhmän jäsenistä on 83-vuotias Maija Sarakontu, joka tähtää kahden muun opiskelijan kanssa kevään ylioppilaskirjoituksiin. Keskeisenä motivaationa on halu palauttaa mieleen aikoinaan yliopistossa opitut asiat.

– Ja lisäksi latina on loistavaa aivojen pölytystä. Ei tarvitse Suurriistikoita täyttää, kun on latinan läksyt tehty. Aivot raksuttaa niin hyvää vauhtia, innostuu Sarakontu.

Kaikille ikäihmisille hän ei suosittele latinaa muistinvirkistykseksi, ellei siitä ole minkäänlaisia pohjatietoja. Sarakontu itse on toiminut aikanaan kieltenopettajana.

– Kun on vuosikymmeniä sitten pohjat laskettu, eivät ne unohdu.

Sarakontu on tyytyväinen, jos latinan kirjoituksista pääsee läpi. Ylioppilaskokeen sähköistyminen joudutti hänen osallistumistaan, sillä ohjelmistojen omaksuminen olisi ollut hänelle vaikeaa.

– Tämä oli se piiska, mikä sai liikkeelle.

83-vuotias Maija Sarakontu tähtää kahden muun itsenäisesti opiskelevan kanssa kevään ylioppilaskokeisiin.
Maija Sarakonnun mukaan ylioppilaskokeissa hyväksytään nykyään latinan sanakirjat, mikä helpottaa koetta.Minna Heikura / Yle

Sähköinen yo-koe vaatii laitteiden omaksumista

Ryhmä on opiskellut lyhyttä latinaa kuusi kurssia, vaikka kirjoituksiinsaisi osallistua jo kolmen kurssin jälkeen. Latina kuuluu Kotkan lyseon lukiossa lyhyen oppimäärän kieliin.

– Opiskelijoilla on mahdollisuus täydentää tutkintoaan. Nykyisin lyhyitä kieliä kirjoitetaan melko vähän, joten meillä oli tilaa heille, sanoo Kotkan lyseon lukion rehtori Mette Godenhjelm.

Godenhjelm uskoo, että ylioppilaskirjoitusten muuttuminen vaiheittain sähköiseksi voi vaikuttaa myös tutkintojen täydentäjiin.

– Uskon, että he tulevat vähäksi aikaa häviämään. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen edellyttää, että käytetään omaa tietokonetta. Silloin täytyy hallita ylioppilaskirjoitusten edellyttämät sähköiset ohjelmat ja oma tietokone.

Ylioppilastutkinto on muuttunut sähköiseksi tästä syksystä alkaen. Kokonaan sen tulisi olla sähköinen keväällä 2019.

Ryhmämme on täysin omatoiminen. Olemme itse organisoineet kaiken.

Jorma Koskinen

Moni aloittaa kielten opiskelun kokeilunhalusta

Sarakonnun ohella ylioppilaskokeeseen valmistautuva Jorma Koskinen epäilee, ettei vastaavia ryhmiä juurikaan löydy.

– Ryhmämme on täysin omatoiminen. Olemme itse organisoineet kaiken.

Heillä on seitsemäs yhteinen vuosi menossa. Opiskelu tapahtui ensin Kotkan opiston alaisuudessa. Kun ryhmäkoot eivät täyttyneet, opetus jouduttiin lopettamaan opistolla. Siitä lähtien he ovat opiskelleet itsenäisesti.

Alussa yli kymmenen hengen ryhmä on kutistunut vuosien varrella alle puoleen.

– Kuten yleensä käy, kielten piiriin ilmoittautuu paljon opiskelijoita, jotka tulevat tunnustelemaan. Latinan kielihän ei ole helppo, sanoo latinan ryhmää vetävä Pauli Mannonen.

Latinasta peräisin olevia sanoja löytyy yhä arjestamme, vaikka emme olisi niistä tietoisiakaan. Tälläisiä ovat esimerkiksi useat autonmerkit. Aktiivisessa käytössä se ei ole, lääkäreiden tautiluokituksia lukuunottamatta.

– Jostain syystä latina ei enää ole niin suosiossa, vaikka mielestäni se on kyllä iso tappio. Latina on vieraiden kielten, etenkin englannin perusta. Sanotaan, että noin 60 prosenttia englannin sanastosta perustuu lähes suoraan latinaan.

Maija Sarakontu tähtää kahden muun itsenäisesti opiskelevan kanssa kevään ylioppilaskokeisiin.
Ryhmä kokoontuu säntillisesti joka maanantai opiskelemaan latinaa.Minna Heikura / Yle

Latina kirjoitetaan ylioppilaiskokeissa yhä harvemmin

Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan latinan suosio ylioppilaskirjoituksissa on vähentynyt tasaisesti. Kun vielä 2007 sen kokeisiin ilmoittautui reilusti yli sata opiskelijaa, tänä vuonna heitä oli jäljellä enää nelisenkymmentä.

Lähes kaksi kolmannesta lukion lyhyen latinan opiskelijoista on naisia. Toisin on pidemmän oppimäärän suhteen, jonka kirjoittaa enää muutamat harvat. Tänä vuonna heitä on ollut viisi, jotka kaikki ovat miehiä.

Helsingin yliopistolla sen sijaan opiskelijakatoa ei ole havaittu. Aiemmin latina oli pakollinen tietyille humanististen aineiden opiskelijoille.

Latinaa opiskellaan ennen kaikkea kiinnostuksesta historiaan.

– Kaikki on kirjoitettu latinaksi hyvin pitkään, kuten historia, filosofia ja teologia. Kieltä opiskelevilla ihmisillä on kiinnostus kulttuurihistoriaan, sanoo filosofian tohtori Anneli Luhtala.

"Tempora mutantur, nos et mutamur in illis" lukee Maija Sarakontu latinan vihkostaan. Suomeksi se tarkoittaa, että ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.

– Mutta ainakaan me vanhat latinistit emme ole muuttuneet, vaan rakkaus latinaan on säilynyt, toteaa Sarakontu.