Siirtolaispolitiikka kiristää Trumpin ja suurkaupunkien välejä – joukko suurkaupunkeja kapinoi avoimesti

Yhdysvaltain kaupungit Los Angelesin, New Yorkin ja Chicagon johdolla haastavat tulevan presidentin tiukkaa siirtolaispolitiikkaa. Kaupungit eivät aio totella, mikäli Trumpin hallinto käynnistää laajat ulkomaalaisten käännytykset.

Yhdysvallat
Kansalliskaartin sotilas Meksikon rajalla.
Kansalliskaartin sotilas Meksikon rajalla. Rajassa tiivistyy seuraavan presidentin, Donald Trumpin tiukka maahanmuuttolinja.Michael Reynolds / EPA

Donald Trump aikoo käännyttää Yhdysvalloista jopa kolme miljoonaa ulkomaalaista, jotka ovat syyllistyneet rikokseen. Puheet ovat herättäneet ankaraa vastustusta paikallistasolla.

– Kunnioitamme jokaisen kaupunkilaisen oikeuksia, myös laittomasti tulleiden. Voimme tehdä asioita paikallisesti, vaikka jotkut liittovaltion lait määräisivät toisin, New Yorkin pormestari Bill de Blasio julisti toissa viikolla.

New Yorkin pormestari Bill de Blasio.
New Yorkin pormestari Bill de Blasio.Alba Vigaray/EPA

Hän on yksi tunnetuista pormestareista, jotka ovat asettuneet vastustamaan Trumpin hankkeita. New York Timesin mukaan useat suurkaupungit (siirryt toiseen palveluun) ovat valmiita jopa riskeeraamaan valtionapunsa Trumpin siirtolaispolitiikan takia.

Eniten Kaliforniassa

Yhdysvalloissa on arviolta 11 miljoonaa ulkomaalaista, joilla ei ole oleskelulupaa. Heistä eniten, noin 2,3 miljoonaa, on Kaliforniassa.

Kaliforniassa voi ilman pysyvää oleskelulupaa hankkia ajokortin ja luvan ammatinharjoittamiseen lakimiehenä, arkkitehtinä tai sairaanhoitajana. Los Angeles ja San Francisco haluavat säilyttää nämä oikeudet. Kaupunkien johto vastustaa siirtolaisten tiukempaa syynäämistä.

Muun muassa Boston, Philadelphia ja Chicago vastustavat mahdollisia käännytyksiä. Chicagon pormestari Rahm Emanuel on julistanut kaupunkinsa "turvapaikaksi."

Chicagon pormestari Rahm Emanuel
Chicagon pormestari Rahm Emanuel.Kamil Krzaczynski/EPA

Trump on uhannut leikata valtionpua kaupungeilta, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä liittovaltion siirtolaisviranomaisten kanssa.

New York Timesin mukaan Los Angeles saattaisi menettää vajaan kahdeksan ja puolen miljardin euron vuosibudjetistaan reilut 470 miljoonaa euroa.

Vastarinnan rajat häilyvät

On epäselvää, millaista kaupunkien vastustus voi olla. New York Timesin mukaan ne eivät ilmeisesti voi laillisesti julistaa alueitaan turvapaikoiksi. Todennäköisesti vastarinta tarkoittaakin käytännössä haluttomuutta auttaa liittovaltion virastoja.

Siitäkään ei ole selvyyttä, kuinka pitkälle Trumpin hallinto voi painostuksessaan mennä: ryhtyykö se mahdollisesti oikeustoimiin niskuroivia kaupunkien päättäjiä vastaan.

Vastaava riita presidentin ja kaupunkien välillä on koettu Yhdysvalloissa aiemminkin: 1980-luvulla kaupungit kieltäytyivät yhteistyöstä Ronald Reaganin hallinnon kanssa laittomasti maassa olevien keskiamerikkalaisten käännyttämiseksi.

Vankilayritysten osakkeet nousussa

Trumpin suunnitelmilla on myös paljon kannattajia Yhdysvalloissa. Niiden odotetaan tuovan investointeja ja työpaikkoja.

Texasin turvaviranomaiset esittävät osavaltion budjettiin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi ennätyksellistä, yli miljardin euron rahoitusta. Viime vuonna Texas satsasi Meksikon vastaisen rajan valvontaan yli 750 miljoonaa euroa. Rajalle muun muassa palkattiin 250 vartijaa lisää.

Yhdysvalloissa pidätetään vuosittain noin 400 000 laitonta siirtolaista. Käännytysten lisääminen nostaisi määrää ja siten Yhdysvaltain yksityisten vankila- ja vastaanottokeskusten tuloja.

Maan tärkeimpien, yksityisiä vankiloita ylläpitävien yritysten osakkeet ovat jo olleet tuntuvassa nousussa sen jälkeen, kun Trump valittiin presidentiksi.

Tutkimusyritys IBISWorldin mukaan yksityisten vankiloiden ja pidätyskeskusten yhteenlaskettu liikevaihto on noin viisi miljardia euroa. Yritysten tuloista noin viidennes tulee käännytystä odottavien ulkomaalaisten ylläpidosta.

Lähteet: Reuters, AP, AFP