Hannu Katajamäki: Kaksoisidentiteetin mies ja maaseudun puolestapuhuja

Yli 30 vuotta korkeakoulu- ja yliopistomaailmaa Vaasassa tuli täyteen aluetieteen professori Hannu Katajamäelle. Tämä sivistysyliopiston ja maaseudun puolestapuhuja jäi vastikään eläkkeelle. Kaksoisidentiteetti on olennainen osa professoria.

maaseutu
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki kehuu Vaasan yliopisto-campuksen paikan henkeä.
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki kehuu Vaasan yliopisto-campuksen paikan henkeä.Anna Wikman/Yle

Professori Hannu Katajamäen tummanpuhuva hahmo tennareineen on tullut monelle Vaasan yliopiston opiskelijalle vuosien varrella tutuksi. Katajamäki aloitti työnsä Vaasassa vuonna 1985 ja on ehtinyt tehdä yliopistouraa yli kolmenkymmenen vuoden ajan monessa tehtävässä.

Listalta löytyvät mm. talousmaantieteen lehtorin virka, Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen johtajuus ja Levón-instituutin tutkimusjohtajuus. Parhaiten Katajamäki ehkä tunnetaan kuitenkin aluetieteen professorin työstään sekä filosofisen tiedekunnan dekaanin tehtävien hoitamisesta. Pitämiensä luentojen lukumäärää Katajamäki ei pysty sanomaan, mutta arvelee sen liikkuvan pitkälti jo toisella tuhannella.

Hyviä ja huonoja muutoksia

Paljon on ehtinyt vuosien aikana muuttua.

– Silloin kun tulin, tää oli pieni korkeakoulu, joka oli useissa toimipisteissä ympäri kaupunkia. Lopulta löytyi yhteinen näkemys tänne Palosaarelle siirtymisestä, muistelee Katajamäki ja kiittelee päätöstä.

Yliopiston sijainti vanhassa tehdasmiljöössä saa Katajamäeltä varauksetonta kehua. Alue on historiallisesti mielenkiintoinen ja siellä on monta eri kerrostumaa. Alueen eri vaiheet näkyvät. Yliopisto-campus on pienehkö, suorastaan intiimi ja sekin tekee paikasta Katajamäelle mieluisan.

– Täällä on hieno paikan henki. Se tulee tästä ympäristöstä, näistä rakennuksista, pienen yliopiston läheisyydestä, jossa opettajat ja opiskelijat tuntevat toisensa. Se on sanomattoman kaunis se paikan henki, mikä täällä on, sanoo Katajamäki.

Dekaani-Hannu piti jäähyväisluentonsa Vaasan yliopistossa 30.11.2016
Dekaani-Hannu piti jäähyväisluentonsa Vaasan yliopistossa 30.11.2016Anna Wikman/Yle

Tummemman sävyn professorin viimeiseen vuoteen Vaasan yliopistossa jätti tutkintoon johtavien kielten siirtäminen Jyväskylän yliopistoon. Se kirpaisee. Vaikka alkujärkytys kesällä ilmoitetusta päätöksestä onkin jo haihtunut, ei Katajamäki edelleenkään ole päätökseen tyytyväinen.

– Jollakin lailla vanhasta yliopistomiehestä, palomäkeläisen sivistysyliopiston edustajana tuntuu pahalta, että yksi kehityskulku tässä nyt katkeaa, murehtii Katajamäki.

Hän toivoo, että jäljelle jäävät koulutusohjelmat pystyisivät korvaamaan sen, mikä nyt menetettiin.

"Maaseutu on keskusteluissa kapeutettu"

Hannu Katajamäki on huolestunut. Häntä huolettaa maaseudun unohtaminen ja hän pelkää, että maaseudun ihmiset syrjäytyvät kun palvelut kaikkoavat aina vain kauemmas. Maaseudulla asuu puolitoista miljoonaa ihmistä ja jos heidät jätetään heitteille, siitä voi Katajamäen mielestä tulla huonoja seurauksia.

Hallitusohjelmassa ei varmasti ole kertaakaan mainittu koko ohjelmassa sanaa maaseutu

Professori Hannu Katajamäki

– Olen ollut kiusaantunut miten yksipuolisesti Suomen kehitysmahdollisuudet nähdään vain muutaman suuren kaupungin kautta, kun meillä on laaja maaseutu ja laaja maantiede, ja tämmöinen hajautettu kilpailykyky meillä Suomessa on todellinen mahdollisuus. Hallitusohjelmassa ei varmasti ole kertaakaan mainittu koko ohjelmassa sanaa maaseutu. Sen sijaan sana digitalisaatio vilisee joka sivulla, laukoo Katajamäki.

Katajamäen mielestä maaseutu loistaa poissaolollaan nykykeskusteluissa tai jos maaseudusta puhutaan niin silloin puhutaan hyvin usein ainoastaan maataloudesta. Maaseutu on keskusteluissa kapeutettu, sanoo Katajamäki.

– Maatalous on tietenkin tärkeä, mutta maaseutu on paljon laajempi kokonaisuus. Suomen kilpailukyky edellyttää monipuolista maaseutua ja sen huomioonottamista. Jos sitä laiminlyödään, me emme ole menestyvä valtio tulevaisuudessa, jatkaa Katajamäki.

Intohimoinen suhde Vaasaan ja Turkuun

Professori Hannu Katajamäki on syntynyt Turussa, ja kyllä, juuri siellä Heidekenillä, missä moni turkulaislapsi on päästänyt ensimmäisen parkaisunsa.

– Turkulaisuus on minussa syvällä. Jokainen minun ikäpolveni turkulainen tietää mikä aateluuden merkki se on, kun on syntynyt Heidekenillä, naurahtaa Katajamäki.

Hannu Katajamäki on aina pitänyt maaseudun ja paikallisuuden puolta.
Hannu Katajamäki on aina pitänyt maaseudun ja paikallisuuden puolta.Anna Wikman/Yle

Turku on vahvana Katajamäessä ja nyt hän on palannut sinne takaisin. Aurajoen tuntumaan, rakkaaseen ympäristöön. Mutta turkulaisuuden lisäksi Katajamäki on saanut sieluunsa myös vaasalaisen, pohjalaisen.

– Minulla on kaksoisidentiteetti, olen vaasalainen ja turkulainen. Tämä voi monesta tuntua hurjalta yhdistelmältä, mutta minulle se sopii! Nämä ovat jollain lailla samanlaisia, sisäänpäinlämpiäviä, ylpeitä ja historialtaan rikkaita paikkakuntia, jossa minun kaltainen ihminen viihtyy, intoutuu Katajamäki.

Haikeutta on, mutta niin pitää ollakin, sanoo Katajamäki. Vaasan vuodet ovat olleet työntäyteiset ja onnistumisia ja ylpeyden aiheita uran varrelta löytyy. Siksikin Vaasa pysyy Katajamäen mukana vaikka koti on nyt Turussa.

– Minun sieluni risteilee tästä eteenpäin Turun ja Vaasan välillä, herkistyy Katajamäki.

Aluetieteen professori Hannu Katajamäki on Yle Radio Suomen Sunnuntaivieraana 4.12. kello 15.03.