Matikkaluokan menestyjän resepti: "Täytyy olla halu saada hyviä numeroita"

Luokkansa paras oppilas neuvoo käyttämään koulupäivän oppimiseen ja opettajan kuuntelemiseen, koska silloin tarvitsee päntätä kotona vähemmän.

Koulutus ja kasvatus
Joni Karjalainen.
Niko Mannonen / Yle

KajaaniTuore matematiikkakilpailun menestyjä istuu tyynenä Kajaanin lyseon kemian luokassa. Kahdeksasluokkalaisesta huokuu itsevarmuus ja positiivinen elämänasenne. Ne näkyvät myös nuoren miehen todistuksessa.

14-vuotias Joni Karjalainen on suhtautunut koulunkäyntiin aina intohimolla. Hän tietää, että menestys vaatii myös ripauksen kunnianhimoa – on oltava valmis asettamaan tavoitteita ja tähdättävä sinnikkäästi niitä kohti.

– Menestyäkseen oppilaalla täytyy olla halu saada hyviä numeroita, hän tietää.

Kun tunnilla on hereillä, niin se vähenee se kokeisiin pänttääminen silläkin.

Joni Karjalainen

Karjalaisen ei ole tarvinnut pakertaa isommin kotona taatakseen koulumenestyksensä. Hän on huomannut jo alakoulussa, että koulupäivä kannattaa käyttää tehokkaasti seuraamalla opetusta. Siten illalla jää aikaa harrastaa, Karjalaisen tapauksessa esimerkiksi kitaransoittoa.

– Silloin kotona tarvitsee päntätä paljon vähemmän. Kuitenkin opettaja on tunnilla vain opettaakseen. Siksi kannattaa siihen panostaa ennemmin kuin hälistä, hän sanoo.

Erityisesti hän pitää fysiikan, biologian ja kemian tunneista.

– Lukuaineiden opiskelukin on mukavaa, hän jatkaa.

Läksyihin kuluu vartti

Karjalainen kertoo käyttävänsä läksyjen tekoon illassa keskimäärin vartin, jos kotitehtäväksi ei ole tullut paljon kirjoittamista vaativaa esseetehtävää.

– Tunnillakin ehtii niitä osittain tekemään. Ei siihen kauhean kauan mene.

Hän pitää koulumenestystä jokaisen henkilökohtaisena asiana. Osa haluaa tehdä enemmän töitä, joidenkin kohdalla taas hyvät numerot vaativat tiukempaa pakertamista myös kotona.

– Kannattaa pyrkiä omaan parhaimpaansa, hän kannustaa.

Saksan oppikirja avoinna pulpetilla.
Niko Mannonen / Yle

Myös kokeisiin kertaaminen helpottuu, kun on muistanut ja jaksanut pitää silmänsä ja korvansa auki oppituntien aikana.

– Kyllä minä aina jonkin verran kokeisiin luen. Vähän riippuu toki koealueesta. Matematiikka on semmoinen, että siihen ei tarvitse lukea kauheasti. Kun tunnilla on hereillä, niin se vähenee se kokeisiin pänttääminen silläkin, Karjalainen sanoo.

Vanhempien, opettajien ja kavereiden tuki on tärkeää

Oppimiseen vaikuttaa tietenkin myös se, että opettaja on kannustava ja saa luokan pysymään aisoissa.

– Vaatii se jotain luokaltakin, että opettajan merkitys voi tulla täytäntöön. Jos se opettaja on mukava ja osaa pitää luokan hyvin aisoissa, niin silloin kaikki voivat keskittyä oppimaan paremmin. Jos kaikki on ihan levällään ja opettaja pitää tiukkapipoisesti kuria, niin silloin opiskelu voi mennä epämiellyttäväksi, Karjalainen pohtii.

Karjalainen on pitänyt aina hyvää koulumenestystä tärkeänä. Into pänttäämiseen on hänestä itsestään lähtöisin.

– Tulee sellainen kunnianhimo. Se tietyllä tavalla auttaa siinä eteenpäin, Karjalainen sanoo.

– Toki sitten yleinen tuki, mitä voi tulla opettajalta, vanhemmilta tai ystäviltä, on tärkeää, hän lisää.

Menestyäkseen oppilaalla täytyy olla halu saada hyviä numeroita.

Joni Karjalainen

Tulevaisuudessa Karjalainen haluaa työskennellä sähköinsinöörinä. Sitä ennen tähtäin on päästä yläkoulu ja lukio kunnialla läpi.

Muutama viikko sitten 7–9-luokkalaisille järjestetyssä matematiikkakilpailussa (siirryt toiseen palveluun) menestyminen oli Karjalaisen mielestä hienoa.

– Kysymykset olivat pääasiassa sellaisia, että ne vaativat osaamista ysiluokaltakin. Niissä piti käyttää hahmotus- ja päättelykykyä. Hoksaamista vaadittiin paljon pelkän tieto-osaamisen sijaan.

"Luokkahengellä on iso vaikutus"

Koulumenestykseen siivittää myös se, että koulunkäynti tuntuu mukavalta ja innostavalta.

– Kun itsellä on mukavaa, niin silloin se menee ihan hyvin, Joni Karjalainen toteaa hymyillen.

– Mielestäni luokkahengellä on melko iso vaikutus. Jos luokkahenki on ihan kauhean huono, niin sitten siinä voi olla hankala seurata tunneillakin ja pysyä opetuksen perässä, hän jatkaa.

Yläkoulun matematiikkaluokalle hakeminen oli Karjalaisen mukaan fiksu veto. Luokan oppilaat ovat motivoituneita oppimaan uutta, joten oppitunnit etenevät jouhevasti. Karjalainen kaipaisi samanlaista mahdollisuutta myös alakouluihin.

– Ei haittaisi, vaikka olisikin mahdollisuus mennä matikkaluokalle jo alakoulussa. Se ei ole ollenkaan tylsää matematiikan opiskelua. Etenemme muissakin aineissa nopeampaa.

Hikipingottelu on historiaa

Kajaanin lyseossa menestyjät kuulevat enää harvemmin piikittelyä hyvistä numeroista. Varsinkin matematiikkaluokalla luokkakaverin menestys otetaan hienosti vastaan. Se ei ole keneltäkään pois.

Joskus joku saattaa heittää pohjimmiltaan hyväntahtoisen herjan.

– Ei sitä tule paljon. Ihan ystävällismielistä sekin vähä, mitä tulee, Karjalainen kertoo.

– Kyllähän sitä joskus joksikin neroksi haukutaan, hän lisää hymyillen.

Ei haittaisi, vaikka olisikin mahdollisuus mennä matikkaluokalle jo alakoulussa.

Joni Karjalainen

Koulun käytävillä kuulee muutenkin enää harvemmin enää hikipinko- tai hikari-solvauksia.

– Se riippuu ehkä siitä luokasta ja henkilöstä, joka on se onnistuja. Millaiset suhteet on muihin ja onko se hyvä kaveri niiden kanssa. Se varmaan riippuu kaikesta semmoisesta hyvin paljon.