Kaide puuttuu, luiska uupuu? Yritykset voivat joutua maksamaan korvauksia

Vuoden vaihteessa astuu voimaan laki, joka velvoittaa esimerkiksi ravintolat ja kaupat panemaan kaiteet ja luiskat kuntoon vammaisia asiakkaita varten.

yhdenvertaisuuslaki
pyörätuoli, esteettömyys, liikuntaeste
Jenna Vuokila / Yle

Jos kahvilan tuulikaapista puuttuu luiska tai ravintolan käytävältä liikkumisen mahdollistava kaide, yritys voi joutua korvausvastuuseen. Yhdenvertaisuuslain siirtymäaika loppuu vuodenvaihteessa ja samalla astuu voimaan niin sanottu mukautusvelvollisuus.

Uusina lain piirissä ovat palveluiden ja tavaroiden tarjoajat eli ravintolat, kaupat ja hotellit. Aiemmin laki koski vain työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä.

Käytännössä mukautuksilla tulee mahdollistaa vammaisten henkilöiden pääsy asioimaan.

– Tällaisia voivat olla erilaiset luiskat tai kaiteet, kertoo ylitarkastaja Jussi Aaltonen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

– Jos viranomaisen luona asioidessa pitäisi pystyä paperilta lukemaan, viranomaisen tulee avustaa henkilöä, jotta hän pystyy suorittamaan asioinnin.

Vuodenvaiheesta lähtien syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitystä. Aaltonen ei lähde arvailemaan korvaussummia, mutta arvioi, että tapauksia tullaan näkemään tuomioistuimissa.

– Varmasti tulemme näkemään kohtuullisten mukautusten eväämistä koskevia hyvityskanteita, Aaltonen sanoo.

Toteutus ei saa käydä kohtuuttomaksi

Mukautusten luonteeseen kuuluu se, että niiden toteuttaminen ei muodostu kohtuuttomaksi. Vammaisilla on oikeus yhdenvertaisuuteen, mutta mukautus ei saa muodostua ylivoimaiseksi toimijan kannalta.

– Kohtuullisuutta arvioidaan vammaisen henkilön yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien ja oikeuksien näkökulmasta, jotta vammaiset henkilöt pystyisivät osallistumaan yhteiskunnan eri toimintoihin vammastaan huolimatta, Aaltonen toteaa.

– Toisaalta otetaan huomioon myös toimijan koko, luonne ja laajuus eli asiaa peilataan myös siihen, että se on kohtuullista myös toimijalle, joka on velvollinen tekemään mukautuksen.

Tilanteet ovat monimuotoisia, eikä yksi mukautus välttämättä sovi toiseen tilanteeseen. Aaltonen korostaa, että mukautukset tulee tehdä niin, että ne ovat ihmisarvoa kunnioittavia.

Keksittynä esimerkkinä Aaltonen nostaa esiin mukautuksen, joka voitaisiin tehdä ravintolassa liikuntavammaisen henkilön kohdalla.

– Esimerkiksi jossain vanhassa ravintolassa, jonne ei ole esteetöntä pääsyä, voitaisiin sallia ruokailu terassilla, vaikka siellä ei tavanomaisesti saisi ruokailla. Vammainen henkilö kuitenkin saisi ruokailla terassilla, koska hän ei liikuntaesteen vuoksi voi mennä sinne sisätiloihin, Aaltonen pohtii.