Suomen viisi nopeimmin kasvanutta teknologiayritystä – mikä tekee niistä menestyviä?

Vuonna 2011 perustettu Nordcloud Oy on neljässä vuodessa kasvanut 3 433 prosenttia. Pilvi-infrapalveluita tarjoava yritys oli viime vuoden nopein kasvuyritys Deloitte Technology Fast 50 -listalla.

talous
Mies tutkii verkkopiuhoja.
AOP

Terve kunnianhimo, isosti ajatteleminen ja käytännön oppien kautta kehittyminen. Näistä aineksista syntyy menestyviä teknologiayrityksiä, sanoo asiantuntijaorganisaatio Deloitten osakas Jukka-Petteri Suortti.

Tärkeää on myös löytää oma paikka ja tehtävä markkinoilta.

– Kilpailustrategia on joko löytää se oma tyhjä pelipaikka, jolla ei kukaan muu vielä pelaa, tai sitten rakentaa niin kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun, että pystyy pärjäämään markkinoilla myös kansainvälisessä kilpailussa, Suortti sanoo.

Deloitte Technology Fast 50 -lista kokoaa joka vuosi viisikymmentä suomalaista teknologiayritystä, jotka ovat onnistuneet tässä erityisen hyvin. Kisaan pääsee mukaan, kun onnistuu kasvattamaan yrityksen liikevaihdon yli 50 000 eurosta yli 800 000 euroon neljän vuoden tarkastelujaksolla.

Tänä vuonna listan kärjestä löytyy pilvi-infrapalveluihin liittyviä asiantuntija- ja ratkaisupalveluita tarjoava Nordcloud. Vuonna 2011 perustettu yhtiö on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut huikeat 3 433 prosenttia.

Toisena Deloitten listalla on City-lehden ympärille syntynyt City Digital -mediakonserni. Kolmannelta sijalta löytyy toinen pilviteknologiaan erikoistunut yritys, UpCloud. Neljänneksi kovimmat kasvuluvut löi pöytään äänieristettyjä puhelinkoppeja rakentava Framery. Viidentenä listalla on pelistudio Dodreams Fairytale Company.

Suoraan maailmalle

Deloitte on listannut nopeimmin kasvavia teknologiayrityksiä 12 vuoden ajan. Tässä ajassa kansainvälistyminen on noussut tärkeäksi elementiksi. Vielä kymmenen vuotta sitten maailmalle lähdön kanssa oltiin varovaisempia eikä Suomessa aina nähty mahdollisuuksia ponnistaa suoraan kansainvälisille markkinoille.

– Tämän vuoden listatuista yrityksistä useat kokevat, että Suomi on hyvä paikka aloittaa ja kokeilla, mutta kyllä se tähtäin pitää saman tien asettaa sinne kansainvälisille markkinoille, Suortti kertoo.

Tänä vuonna merkittävä piirre listalle yltäneissä yrityksissä on se, että valtaosa niistä on sovellusyrityksiä. Viidestäkymmenestä yrityksestä 44 on softafirmoja ja kymmenen kärjestä sovellusyrityksiä löytyy kahdeksan.

Jatkorahoitus haaste yrityksille

Vaikka rahoituksen saaminen on helpottunut ja riskiraha on muun muassa Slushin myötä lisääntynyt Suomessa, rahoitus on edelleen merkittävä haaste teknologiayrityksille, Suortti toteaa.

Aivan alkupään startupit löytävät kyllä rahoitusta, mutta kun kyse on 0,5–5 miljoonan euron jatkorahoituksesta, tehtävä on vaikeampi.

– Kun pitäisi pystyä lyömään uutta isompaa vaihdetta sisään, niin rahoituksen puute selkeästi huolettaa monia, Suortti sanoo.