Istuminen kuivattaa selän välilevyt – "Pitkä istuma-asento jää päälle kroppaan"

Istumatyöstä aiheutuu kroppaan monenlaista vaivaa. Helpoin ja halvin keino ongelmien ehkäisemiseksi on nousta ylös kerran tunnissa ja vaikka haukotella.

istumatyö
Taksin kuljettaja Niina Rusanen.
Niina Rusasen mukaan hän vaihtaa ajoasentoa myös ajon aikana, jotta selkä ei kuormittuisi niin paljon.Tiia Korhonen / Yle

KajaaniKajaanilainen Niina Rusanen on ajanut taksia työkseen pian kolmen vuoden ajan. Kahta samanlaista päivää ei ole, saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, ja ajaminen on mukavaa, Rusanen listaa työnsä hyviä puolia.

– Totta kai työ on suurimmaksi osaksi istumista, joten selkä on aika ajoin lujilla. Sen huomaa varsinkin pidempien ajomatkojen jälkeen. Ja jaloissa tuntuu myös, Rusanen kertoo.

Välillä on hyvä nousta jaloittelemaan ja oikaista selkäänsä, Rusanen sanoo.

Se kuormittaa kehoa väärällä tavalla nilkasta päälakeen saakka.

Maija-Liisa Väisänen

– Jos mennään pidemmille kyydeille ja ajetaan pidempiä matkoja, niin totta kai silloin myös istutaan yhtäjaksoisesti pidempään. Kaupungissa pyöriessä välillä noustaan avaamaan asiakkaalle ovia ja kantamaan laukkuja, ja silloin jaloittelu onnistuu aika hyvin.

Nykyautot ovat niin hyviä, että penkin saa säädettyä mieleisekseen.

– Tykkään vaihtaa ajoasentoa päivän aikana juuri siksi, että se ei kuormittaisi niin paljon selkää, Rusanen lisää.

"Istuminen vaikuttaa sydämeenkin"

Aikuiset viettävät suurimman osan valveillaoloajasta pääasiassa istuen. Tämä näkyy myös työfysioterapeutin vastaanotolla.

– Istuminen nousee täällä esille monta kertaa päivässä. Joka päivä opetellaan ja käydään ihan kädestä pitäen läpi, miten istumisen kanssa pitäisi menetellä, kertoo työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisänen Terveystalosta.

Selkä on aika ajoin lujilla. Sen huomaa varsinkin pidempien ajomatkojen jälkeen.

Niina Rusanen

Istumatyötä tehdään paljon toimistoissa, mutta myös esimerkiksi kanttorit, kirjastovirkailijat, rekkakuskit, veturinkuljettajat ja lentäjät istuvat paljon, Väisänen kertoo.

UKK-instituutin (siirryt toiseen palveluun) mukaan istumisella ja muulla paikallaanololla on yhteys useiden pitkäaikaissairauksien ilmaantumiseen. Väisäsen mukaan istuminen heikentää aina aineenvaihduntaa, mikä vaikuttaa kaikkeen, sydämeenkin.

– Kaikista vaikuttavin asia on lanneselän aineenvaihdunnan heikkeneminen, jolla on paljon kauaskantoisia vaikutuksia. Esimerkiksi välilevyn aineenvaihdunta heikkenee eli se voi kuivua ja rappeutua. Ylipäätään koko lanneselän aineenvaihdunta on huonompi, mikä altistaa pahimmillaan esimerkiksi noidannuolioireille.

Työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisänen.
Työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisänen näyttää, millainen on tyypillinen etukumara työasento.Tiia Korhonen / Yle

Monella istumatyötä tekevällä on Väisäsen mukaan hyvin etukumarainen ryhti ja pään asento. Pää roikkuu hartioiden välissä, nokkaa nostetaan pystyyn ja ollaan ihan hassusti, Väisänen kuvailee.

– Pitkä istuma-asento jää päälle siihen kroppaan. Illalla vielä jatkat istumista tv:n ääressä ja tietokoneella kotona. Siinä on 18 tuntia istumista ja loppu maataan selällään, niin siinä sitä ollaan sitten.

Pitkä istumatyöura jättää jälkensä.

– Kaularangassa ja myös lannerangassa voi olla kulumia, ja tulee nivelrikko-oireita. Kun ryhti vaihtuu etukumaraksi ja lonkat jäävät koukkuun, se kuormittaa kehoa väärällä tavalla nilkasta päälakeen saakka, Väisänen lisää.

"Yksinkertainen, helppo ja halpa keino"

Mitä istumatyöläisen tulisi muistaa, että välttyisi vaivoilta? Nousta seisomaan ryhdikkäästi, kävellä kirja pään päällä sekä miettiä omaa asentoaan ja niin sanottua nolla-asentoa, jossa elimistö hengittää, vastaa työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisänen.

– Se lähtee jalkapohjasta, sitten katsotaan polvet, lonkat, lantio, hartia, pää ja olkapäät, eli kaiken pitää olla linjassa. Silloin keho hengittää ja aineenvaihdunta on parempi.

Kaikki jumppaliikkeet ovat hyviä, mutta kerran tunnissa pitäisi nousta seisomaan.

– Se on yksinkertainen, helppo ja halpa keino. Hyvää jumppaa on nousta kerran tunnissa ylös, nostaa vaikka kädet pään päälle ja haukotella. Se tekee hyvää, Väisänen jatkaa.

Työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisänen.
Työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisänen päätteensä edessä hyvässä työasennossa.Tiia Korhonen / Yle

Monet työyhteisöt ovat hankkineet sähköisiä työpöytiä, joiden avulla istumista voidaan vähentää. Lisäksi satulatuoleja on käytetty istuimina jo pitkään, mutta Väisäsen mukaan ne eivät sovi kaikille.

– Jumppapallokaan ei sovi kaikille, se pitää erikseen kokeilla ja testata. Riippuen siitä, onko keho tavallista elastisempi vai jäykempi ja mitkä ovat perussairaudet ja persoonalliset asiat, että mikä kullekin käy. Kaikille ei käy kaikki.

Väisänen on myös huomannut, että työnantajat ovat ostaneet nettipalveluja, joissa kerran tunnissa näytölle läpsähtää jumppaohjelma, joka ei etene ennen kuin on tehnyt tietyt liikkeet.

– Ne ovat hauskoja, Väisänen lisää.

Hiihtämisen peikko vaanii edelleen

Vähäisen liikkumisen elämäntapa alkaa jo varhain. Päiväkoti-ikäiset lapset viettävät suuren osan päivästään aloillaan, ja kouluiässä paikallaanolon määrä lisääntyy entisestään. Työfysioterapeutti Maija-Liisa Väisäsen mielestä koululiikunnan määrää pitäisi lisätä ratkaisevasti, ja lapsia tulisi kannustaa liikkumaan.

– Liikuttamisen pitäisi lähteä ihan sieltä lapsesta asti ja se pitäisi saada mielekkääksi. Näin hiihtämisen peikko ei koko ajan vaanisi meitä keski-iässä, kun olisi liikunnan iloa, Väisänen toteaa.

Taksin kuljettaja Niina Rusanen.
Taksia työkseen ajava Niina Rusanen kertoo, että hän pystyy säätämään ajoasentoaan myös ajon aikana.Tiia Korhonen / Yle

Asiantuntijan mukaan autossa istumisen haittoja voi vähentää tauotuksen lisäksi sillä, että muistaa liikkua aktiivisesti vapaa-ajalla. Taksia työkseen ajava Niina Rusanen myöntää, että tässä hänellä olisi petraamisen paikka.

– Liikunta on minulla vähän heikohkolla tolalla. Tietysti lasten kanssa tulee liikuttua, ja joskus käyn kuntosalilla, mutta muuten liikuntaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Myönnetään, olen laiska siinä, Rusanen naurahtaa.

Pakkaspäivänä taksikuskilla riittää kiirettä heti aamusta alkaen. Rusasen mukaan sen huomaa kyllä, kun on päässyt välillä hyppäämään autosta ulos.

– Tässä kaupungissa olen ajellut edes takaisin, että sen kauempana en ole käynyt. Nyt kropassa tuntuu ihan kivalta, Rusanen kertoo hymyillen.