Pelkosenniemen kunnanjohtaja innostui alppilukio-ideasta

Jos Pyhätunturille perustettaisiin talviurheilupainotteinen lukio, oppilaiden olisi tultava muualta Suomesta. Omasta takaa Pelkosenniemellä voisi olla kymmenkunta lukiolaista vuosiluokkaa kohden.

Lapin maakunta
Maisemaa Luostolta
Pakkasusvan keskeltä siintää Pyhätunturin tunturijono.Vesa Vaarama / Yle

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas pitää hyvänä matkailuyrittäjä Eero Fiskin ideaa talviurheilupainotteisen lukion perustamisesta Pyhätunturille. Esityksen parhaita puolia olisi se, että erillistä rakennusta ei lukiolle tarvittaisi vaan opetus ehdotetaan järjestettäväksi Metsähallituksen luontokeskuksen tiloissa.

– Selvitämme olisiko lukion perustaminen mahdollista ja teemme kustannuslaskelmat, kertoo Severinkangas. Asia etenee aikanaan kunnanhallituksen ja - valtuuston käsittelyyn.

Severinkangas laskeskelee äkkiseltään, että lukio maksaisi Pelkosenniemen kunnalle joitakin satojatuhansia euroja vuodessa lähinnä opettajien palkkoina. Kunnanjohtaja laskee opettajan vuosipalkaksi sivukuluineen noin 60 000 euroa.

– Ehkä voisimme tukeutua Kemijärven lukion tai Savukosken erälukion puoleen, miettii Severinkangas mahdollista yhteistyötä opettajien palkkauksessa ja hallintokulujen minimoimisessa. Opetustiloja lukio voisi saada luontokeskuksen lisäksi myös hotellista, uskoo kunnanjohtaja.

Ajatuksena on, että lukiossa opiskelisi alppilajeista innostuneita nuoria joka puolelta Suomea. Severinkangas ajattelee, että opiskelijoita voisi tulla myös Venäjältä, kuten Sallan rajalukioonkin. Pelkosenniemellä nuoria on 10 - 15 vuosiluokkaa kohden eli lukiolaisia voisi olla omasta takaa kymmenkunta.

Nykyään Pelkosenniemen nuoret käyvät lukiota Savukoskella, Kemijärvellä ja Rovaniemellä. Pelkosenniemen oma lukio lakkautettiin vuonna 2005.

Lukion perustaminen vaatii opetusministeriön myöntämää järjestämislupaa. Lupaa harkittaessa arvioidaan lukion tarvetta sekä kunnan taloudellisia ja ammatillisia edellytyksiä opetuksen järjestämiselle.