Uusi konsti lähiruoan markkinointiin – Etelä-Savo ottaa käyttöön eurooppalaisen D.O.-alkuperämerkinnän

Eurooppalainen ruoan laadusta ja alkuperästä kertova Designation of Origin otetaan käyttöön Saimaan alueella ensimmäisenä Suomessa.

lähiruoka
Skotlannin ylämaankarjaa niityllä.
Matti Myller / Yle

D. O. eli Designation of Origin -merkintä on tähän saakka koristanut lähinnä Etelä-Euroopassa tuotettuja viinejä, oliiviöljyjä ja juustoja, mutta nyt merkin saa käyttöönsä myös kahdeksan eteläsavolaista ruoantuottajaa.

D.O. Saimaa -merkki kertoo, että tuote on peräisin Saimaan alueelta, se on laadukas ja tuotettu ympäristöystävällisellä ja eettisesti kestävällä tavalla. Ruoantuottajat voivat hyödyntää merkkiä markkinoinnissaan, samoin tuotteesta aterian valmistava ravintoloitsija voi käyttää D.O. -merkkiä annoksen yhteydessä.

– Meidän ajatus oli se, että ei lähdetä luomaan uutta merkkiä, vaan hyödynnetään se tunnettuus, joka tällä merkillä jo on kansainvälisesti, sanoo Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Heli Gynther.

Ruoka tuotetaan sadan kilometrin säteellä Saimaalta

Maakuntaliitossa ei tiedetä tarkkaan, miten D.O. -merkin käyttöä valvotaan. Siksi liikkeelle lähdettiin kevyellä hallinnolla ja kokeiluhengessä: merkki vain otettiin käyttöön sen kummempia kyselemättä.

– Ei ole kyetty kaikkia asioita ratkomaan ja miettimään etukäteen, eikä ole haluttukaan niin tehdä. Jos tulee selvitettäviä asioita, niin selvitetään matkan varrella, sanoo Gynther.

Koska kyseessä on Saimaan alue, ei kunta- ja maakuntarajoja vedetä tiukasti.

– Meillä on suuntaa-antava kartta, jossa keskipisteenä on suurinpiirtein Juva. Vähän Saimaan rantoja mukaillen on piirretty se, mitä noin sata kilometriä Saimaalta tarkoittaisi.

Maakuntaliitossa toivotaan, että innostus merkin käyttöön viriäisi muuallakin Suomessa. Neuvottelut merkin käytöstä pitää kuitenkin käydä Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Tämä on varmistettu hakemalla tavaramerkkisuojaa sekä D.O. Saimaa - että D.O. Finland -merkille.

– Näin ollen haluttaisiin, että samassa hengessä toimittaisiin, vaikka kukin alue tietysti tekisi sen vähän omalla tyylillään ja omilla kriteereillään, että mitä he haluavat painottaa, sanoo kehittämispäällikkö Heli Gynther.

Merkin käytöstä päättää "viisasten ryhmä", jonka kokoonpanoa ei haluta julkaista. Gynther kuitenkin paljastaa, että ryhmässä on mukana muun muassa keittiömestari, tutkimuspuolen ihminen ja kuluttajien edustaja. Aluksi merkkiä on jatkuvassa haussa, myöhemmin hakemuksia on tarkoitus käsitellä noin kolmesti vuodessa.

Merkkiä käytetään markkinointiin lähelle ja kauas

D.O. Saimaa -merkillä halutaan vakuuttaa koti- ja ulkomaisten matkailijoiden ohella myös paikalliset kuluttajat.

– Näen, että alueellinen alkuperämerkki vaikuttaa paikallisesti, se tuo lähiruoka-ajatuksen siihen. Sitten kun mennään muualle kuin Saimaan alueelle, se on käyntikortti siitä, että mistä tuote on peräisin, sanoo Hyvätuuli Highland -karjatilan yrittäjä Esko Rissanen Pieksämäeltä.

Hyvätuuli Highland on yksi kahdeksasta yrityksestä, jotka alkavat ensimmäisenä käyttää D.O. Saimaa -merkkiä. Merkin ovat saaneet kaikki tilan tuotteet, ylämaankarjan luomuliha sekä siitä valmistetut tuotteet.

Mukana ovat myös kaikki savonlinnalaisen Tiisanmäen lammastilan tuotteet. Yrittäjä Hanna Niskanen uskoo, että merkki takaa asiakkaille yrityksen eettiset arvot. Tiisanmäen lampaat laiduntavat Metsähallituksen alueilla Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoissa, joissa laiduntaminen estää ympäristön umpeenkasvua ja lisää lajiston monimuotoisuutta.

Lähiruokabuumi on eletty Etelä-Savossakin jo useamman vuoden ajan ja esimerkiksi Tiisanmäen lammastilan suoramyynti on vetänyt hyvin. Myös lähiruokaryhmät, REKO-piirit, ovat lisänneet asiakasmääriä. Nyt Hanna Niskanen toivoo, että uusi alkuperämerkintä saa ravintolat käyttämään ahkerammin lähellä tuotettuja raaka-aineita.

– He voivat jatkaa tarinan kertomista ja taata, että tuotteet on tuotettu lähellä eettisten ja kulinarististen periaatteiden mukaan.

Tiisanmäen lammastilan ja Hyvätuuli Highlandin lisäksi D.O. Saimaa -merkkiä käyttävät aluksi Heikkilän Yrttitila Mikkelissä, Temolan Viinitila Puumalassa, Luomutila Siiriäinen Hirvensalmella, Kerimäen kalafile järvikalatuotteissaan, mikkeliläinen Raijan aitta marjatuotteissaan ja juvalainen Rapion mylly muissa kuin vaaleissa vehnäjauhotuotteissaan.