Syyrian armeija jyrää Aleppossa, mutta voitto voi käydä kalliiksi

Syyrian hallituksen joukot ovat Venäjän tukemana valtaamassa tärkeän Aleppon kaupungin. Mutta mitä Syyriassa sitten tapahtuu, jos kapinalliset menettävät Aleppon?

Aleppo
Itä-Aleppon raunioiksi pommitettu Masaken Hananon kaupunginosa.
Itä-Aleppon raunioiksi pommitettu Masaken Hananon kaupunginosa.EPA

Kapinallisten asema Syyrian suurimmassa kaupungissa Aleppossa käy koko ajan tukalammaksi. Syyrian armeija on kovaa vauhtia valtaamassa Itä-Aleppoa, kapinallisten viimeistä suurta tukikohtaa.

Pohjoisen Aleppo on Syyrian ehkä tärkein kauppakaupunki. Jos presidentti Bashar al-Assadin armeija saa sen kokonaan haltuunsa, kyse on vahvasta voimannäytöstä.

Sotilaallisesti asia ei silti ole yksinkertainen.

Monet uutistoimisto Reutersin (siirryt toiseen palveluun) haastattelemat Lähi-idän asiantuntijat arvioivat, että kapinallisten vastarinta jatkuisi joka tapauksessa loputtomiin, mutta se muuttuisi kaupunkisodasta sissisodaksi.

Yli viisi vuotta riehunut sisällissota ei siis ratkea Aleppoon, kävi siellä miten tahansa.

Syyrian kartta
Yle Uutisgrafiikka

Aleppon valtauksen jälkeen Syyrian armeija hallitsisi maan viittä suurinta kaupunkia.

Sen jälkeen kovimpia taisteluja käytäisiin (siirryt toiseen palveluun) todennäköisesti pohjoisessa Idlibin maakunnassa, muutamilla alueilla Aleppon ja Homsin maakunnissa sekä pääkaupungin Damaskoksen liepeillä.

Syyria ei nouse raunioista hetkessä

Parhaassakaan tapauksessa Syyrialla ei ole lähitulevaisuudessa edessään valoisia näkymiä. Viisi miljoonaa ihmistä on jo nyt pakolaisina, ja maa on tuhottu monin pakoin raunioiksi.

Kun sota joskus loppuu, jälleenrakentamiseen tarvitaan rahaa satoja miljardeja euroja. Maksumiehen paikalle tuskin on ruuhkaa.

The New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) arvioi, että esimerkiksi Euroopassa joudutaan pohtimaan, pitäisikö Syyriaa tukea rahallisesti vai olisiko maanosan syytä varautua alati jatkuvaan pakolaistulvaan.

Aleppon siviiliväestö paniikissa

Aleppon kaupunkiin loukkuun jääneet siviilit ovat täysin turvattomina. Taistelut käyvät kiivaina, ruoka ja juomavesi ovat vähissä, eikä apua ole saatavilla.

YK onnistui kuljettamaan viimeiset avustuspakettinsa saarrettuun kaupunkiin yli kaksi viikkoa sitten.

Siviilit jättävät kotinsa Damaskoksen kupeessa syyskuussa 2016.
Siviilit jättävät kotinsa Damaskoksen kupeessa syyskuussa 2016.Yussef Badawi / EPA

Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault pyysi tänään tiistaina, että YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuisi välittömästi neuvonpitoon "Aleppon humanitaarisen katastrofin" takia.

YK arvioi, että noin 16 000 aleppolaista on päässyt pakenemaan kaupungin pahimmilta sota-alueilta. Pitkälti yli 200 000 siviiliä sinnittelee edelleen raunioiden keskellä.

Lähteet: Reuters, AFP