Edes jätti-investoinnit eivät kääntäneet "Suomen Detroitin" asuntomarkkinoita ympäri – "Jotakin ne ihmiset vielä odottaa"

Rakennemuutoksen ruhjoma Varkaus sai uuden suunnan, kun kaupunkiin tuli viime vuonna useita suuren luokan investointeja. Asuntomarkkinoille hyvät uutiset toivat uusia yrittäjiä – mutta eivät välttämättä tarpeeksi uusia asiakkaita.

rakennemuutos
Kerrostalotyömaa.
Rakentajat ovat vältelleet Varkautta pitkään. Tässä nousee ensimmäinen uusi kerrostalo lähes kymmeneen vuoteen.Toni Pitkänen / Yle

Kun äänekoskelainen Jouni Hänninen pakkasi tavaransa ja muutti Varkauteen, hänellä ei ollut ennakko-oletuksia. Hän oli varmasti kuullut kaupungin maineesta rakennemuutoksen murjomana teollisuuskaupunkina. Itse hän kuitenkin näki sopivan kokoisen pienen kaupungin, jossa asunnot olivat ainakin halpoja, jos ei muuta.

– En tiedä, pitävätkö varkautelaiset itse kaupungistaan. Minulle tämä on ollut miellyttävä tuttavuus, hän vakuuttaa.

Hänninen on yksi niistä, jotka muuttivat Varkauteen viime vuonna Stora Enson uuden viilupuutehtaan vetämänä. Hänet palkattiin tuotantoinsinööriksi. Kaikkiaan investointi toi kaupunkiin viitisenkymmentä työn perässä muuttanutta perheineen. Loput uusista työntekijöistä siirtyivät yhtiön sahalta, josta vähennettiin samaan aikaan väkeä.

LVL-tehtaan ja samoihin aikoihin rakennetun kartonkilinjan tuloa tervehdittiin tehtaan varassa pitkään eläneessä kaupungissa kuin pelastajaa. Nyt, runsas vuosi investointien jälkeen, osa kaupunkilaisista on joutunut toteamaan, että muutos ei ollut niin suuri kuin toivottiin.

Aina on olemassa niitä, jotka sanovat että jokaisen positiivisen tapahtuman taustalla tai seurauksena tulee jotakin negatiivista.

Jouko Laitinen

"En ollenkaan pelkää"

Kerrostalotyömaa talvimaisemassa.
Toni Pitkänen / Yle

Kesän 2015 virkistyneessä ilmapiirissä paikallinen rakennusliike Keveka uskaltautui aloittamaan 16 huoneiston kerrostalon rakentamisen Hertunrantaan. Se on ensimmäinen kovan rahan kerrostalo Varkaudessa kahdeksaan vuoteen.

Kun rakennuspäätös tehtiin, yhdeksän huoneistoa oli varattu etukäteen. Sen jälkeen varauksia on tullut lisää yli vuoden aikana ainoastaan yksi. Kävikö niin, että kysyntää oli juuri sen verran, että rakentaminen uskallettiin aloittaa, mutta ei yhtään sen enempää?

Ei, ainakaan Kevekan toimitusjohtaja Keijo Tarvaisen mielestä. Hän sanoo, että kyselyitä asunnoista on tullut paljon, ja uskoo niiden realisoituvan myös kaupoiksi, kunhan rakennus kevään tullen valmistuu.

– En ollenkaan pelkää, että asunnot eivät menisi kaupaksi. Jotakin ne ihmiset vielä odottaa, mutta en tiedä mitä. Osa ei varmaan tiedä, että rakentaminen on edes alkanut – varsinkin tuolla pitäjillä, Tarvainen aprikoi.

Jos ostajakunta olisi muuttunut tällä välin. Eihän tämä muusta ole kiinni.

Aki Kontro

Hertunrannan huoneistoja myyvä OP-kiinteistökeskuksen Veli-Matti Kilpeläinen pitää käsittämättömänä, että "yhteenkään kerrostaloon ei riitä asukkaita". Hänkin tosin uskoo, että talo täyttyy, kunhan valmistuu.

Hän etsii syytä hiljaiseen asuntokauppaan siitä, että uuden kerrostalon neliöhinnat ovat toista luokkaa kuin muuttotappiokaupungissa muuten. Hertunrannassa neliöhinta on 3 500 euron luokkaa, kun vanhoissa varkautelaisissa kerrostaloissa jäädään alle tuhannen euron.

Pientalojen tarjonnasta tuli tulppa

Kaupungin rakennusmarkkinoille on tyrkyllä pian myös yksi uusi kovan rahan rakentaja, kun pieksämäkeläinen Ysiysi rakennus tuo tarjolle Lajunniemen rivitalohankkeensa. Kohde on ollut jo kertaalleen ennakkomarkkinoinnissa, mutta tuolloin kysyntää ei ollut tarpeeksi.

– Jos ostajakunta olisi muuttunut tällä välin. Eihän tämä muusta ole kiinni. Varkaudesta on kuulunut vähän enemmän positiivisia uutisia viime vuosina ja niinhän niitä on kuulunut muualtakin, toimitusjohtaja Aki Kontro miettii.

Tuotantoinsinööriksi kaupunkiin muuttanut Jouni Hänninen on kierrellyt asuntonäyttöjä, mutta asettui silti perheineen vuokralle historialliseen kohteeseen Viltinrantaan.

En tiedä, pitävätkö varkautelaiset itse kaupungistaan. Minulle tämä on ollut miellyttävä tuttavuus.

Jouni Hänninen

Asuntoja Varkaudessa myyvien tuskana on, että kaupungissa ei suurten investointien jälkeenkään ole liiaksi imua. Omakotiasuntoja on paljon tarjolla ja tyypillisesti ne menevät kaupaksi alle sadalla tuhannella eurolla. Tänä vuonna on myyty asemakaava-alueelta 45 omakotitaloa 87 000 euron mediaanihinnalla.

OP-kiinteistökeskuksen Veli-Matti Kilpeläinen tiivistää: 300 myytävää omakotitaloa on liian paljon Varkauden kokoiseen kaupunkiin.

– Omakotitaloissa asuu paljon vanhoja ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa kerrostaloon, mutta eivät saa entisiään myytyä, Keveka-rakennuksen toimitusjohtaja Keijo Tarvainen uskoo.

"Skeptikoille ei riitä mikään"

Tehtaanpiiput puhkuvat.
Varkaudessa on ollut tänä vuonna keskimäärin kahdeksan työtöntä työnhakijaa yhtä avointa työpaikkaa kohden. Vuonna 2009 sama suhdeluku oli 19:1.Toni Pitkänen / Yle

Moni myös kulkee mieluummin naapurikunnista – tai jopa Kuopiosta – kuin muuttaa kaupunkiin. Paikallisen kehitysyhtiö Navitaksen toimitusjohtaja Jouko Laitinen luettelee liudan nimiä, jotka ovat hiljattain työllistyneet kaupungin virkoihin, mutta asuvat Kuopiossa.

– Se kertoo siitä, että vaikka täällä on ihan hyvin työpaikkoja, kaupunki ei kuitenkaan ole niin houkutteleva asumisen suhteen.

Monen paikallisen silmissä 2000-luvun rakennemuutos leimasi Varkauden autioituvaksi teollisuusraunioksi, josta viimeinen sammuttaa valot. Se, että avoimia työpaikkoja on nyt jokaista työtöntä kohden yli kaksinkertainen määrä noihin aikoihin verrattuna, tai että paikalliset yritykset luottavat tulevaisuuteen jopa enemmän kuin koko maan yritykset keskimäärin, ei ole riittänyt kääntämään asenteita kaikkialla.

– Skeptikoille ei riitä mikään. Aina on olemassa niitä, jotka sanovat että jokaisen positiivisen tapahtuman taustalla tai seurauksena tulee jotakin negatiivista, Laitinen päättää.