Palkittu kustantaja haistaa menestyksen: "Aivotyö on ainoita asioita, jota viedä maailmalle"

Atena Kustannuksen toimitusjohtaja-kustantaja Ville Rauvola on huolissaan sivistyksen ja tiedon puolesta. Ilman niitä ei tule innovaatioita eikä vienti lähde vetämään, hän sanoo.

kustannustoiminta
Atena Kustannuksen kustantaja-toimitusjohtaja Ville Rauvola.
Ville RauvolaYle

Ville Rauvola on melko tyytyväinen mies. Viime viikolla Atenan kustantama Mari Mannisen teos Yhden lapsen kansa voitti tietokirjallisuuden Finlandian.

Edellisenä vuonna Tieto-Finlandian pokkasi Tapio Tamminen kirjastaan Kansankodin pimeämpi puoli, kustantaja Atena.

Ja niitä ennen Atenan kirjat ovat saaneet useita palkintoja ja ehdokkuuksia.

Atenan taustalta löytyy Ville Rauvola. Hän on ollut yhtiön toimitusjohtaja kymmenkunta vuotta, mutta käyttää mieluummin titteliä "kustantaja".

– Toimenkuvani on kustantaja. Kustantaja on se henkilö, joka viime kädessä seisoo kustannuspäätösten takana, vaikka niitä ei kukaan yksin teekään, Rauvola sanoo.

Kustantajan työtä on haistella mikä myy, ja Atenan tapauksessa myynnin kohteena ovat etupäässä tietokirjat. Mutta kuinka ne löytyvät?

– Osittain meille tulee ehdotuksia ja käsikirjoituksia. Tänä aamuna tuli yksi hyvä kirjaidea, jossa meidän tallissamme oleva kirjailija oli suositellut lähettämään sen meille, Rauvola kertoo.

Joskus idea vain tulee vastaan

Osittain ideoita etsitään aktiivisesti, joskus hyvään ideaan tai henkilöön "vain törmää".

Rauvola kertoo olevansa melko hyvä arvioimaan kirjan menekin – paitsi silloin, kun se yllättää positiivisesti. Niin kävi esimerkiksi some-ilmiönä alkaneelle Finnish Nightmares (siirryt toiseen palveluun) -sarjakuvalle.

Atenasta otettiin jo varhain yhteyttä Finnish Nightmaresin tekijään Karoliina Korhoseen, ja kysyttiin kiinnostusta tehdä kirja. Kiinnostusta oli.

– Ajattelimme, että sitä voisi mennä pari tuhatta. Se on ihan kivasti Suomen kokoisilla markkinoilla. Kirjakauppiaat olivat sitä mieltä, että onhan tässä jotain, mutta ei mitään valtavaa uskoa kuitenkaan. Sitä on myyty yli 20 000 kappaletta.

Myyntilukujen vastavirtaan

Kirjallisuuden myyntiluvut ovat olleet laskevassa suunnassa jo melko pitkään.

– Suuri osa ihmisistä ei osta vuodessa yhtään kirjaa, mutta onneksi melko suuri joukko suomalaisia ostaa paljon kirjoja joka vuosi. Eikä sovi unohtaa meidän äärimmäisen hyvää kirjastolaitostamme, niistä tehdään noin 70 miljoonaa lainaa vuodessa, sanoo Rauvola.

Kertovalla tietokirjallisuudella menee Rauvolan mukaan melko hyvin.

– Ihmiset selvästi kaipaavat vastapainoa verkon lyhyelle ja nopealle tiedolle. Verkosta on helppo ja nopea tarkistaa jokin fakta, mutta jos haluaan laajentaa ja syventää kokemustaan ja sivistystään, silloin käännytään edelleen kirjojen pariin, Rauvola sanoo.

Ei tullut äidinkielenopettajaa

Alun perin Rauvolasta piti tulla äidinkielenopettaja, mutta opiskelujen ohessa hän omien sanojensa mukaan "ajautui tekemään myös kustannustoimittajan töitä".

– Yksi asia johti toiseen, yksi työ toiseen ja kolmanteen. Valmistumisvaiheessa huomasin, että teen enemmän kirja-alan töitä kuin mietin opettajan töitä. Jäin sitten Jyväskylään, Rauvola kertoo.

Melko tyytyväinen Rauvola on myös huolissaan suomalaisesta koulutuksesta ja sivistyksestä.

– Mutta jos ajattelee päätöksiä, joita hallitus on tehnyt koulutuksen ja sivistyksen alasajon suhteen, niin en kyllä haluaisi olla opettajan saappaissa nyt, hän sanoo.

Vienti, ymmärrys ja sivistys

Poliitikkojen puheissa on toistunut mantramainen hokema "pitää saada vienti vetämään". Viennistä puhuu myös Rauvola.

– Suomessa ainoita asioita, joita voimme viedä, ovat aivomme ja aivotyö. Jos samalla halutaan, että sitä tehtäisiin enemmän, ihmisten pitää oppia opiskelemaan ja saada laaja sivistys. Laaja sivistys on se, mistä innovaatiot tulevat, hän sanoo.

Paitsi innovaatiot, laajasta sivistyksestä ja tiedosta kumpuaa myös ymmärrys.

– Jos ei ole tietoa, kaikki vieras näyttää pelottavalta ja uhkaavalta. Vieras kulttuuri näyttää oudolta ja kummalliselta, ehkä uhkaavaltakin, kunnes oppii ymmärtämään mistä siinä on kyse, Rauvola sanoo.

Mutta nyt, hetkeksi antiikin Kreikkaan, ja sen vapaiden ja ylimielisten miesten pariin.

– Sana "barbaari" on peräisin sieltä. Se oli haukkumasana kaikille ulkomaalaisille, koska kreikkalaisten mielestä vieraiden puhe kuulosti koirien haukunnalta. Eivätkä kreikkalaiset oikein halunneet edes tietää näistä vieraista mitään, Rauvola kertoo.