Konepajan alueen tunnelma halutaan säilyttää – rautakaupalle etsitään kiivaasti vaihtoehtoa

Rautakauppaketjun tuleminen VR:n vanhoihin makasiineihin vaatisi kaavamuutoksen ja muuttaisi alueen nykyluonteen.

kaupunkikulttuuri
Bruno
Kulttuuritila Konepajan Brunon tilalle kaavaillaan Bauhaus-myymälää.Yle

Saksalainen rautakauppaketju Bauhaus puutarhatonttuineen on osoittanut kiinnostuksensa VR:n entisestä konepaja-alueen kolmesta rakennuksesta Helsingin Vallilassa. Nykyisellään alueen asemakaava ei kuitenkaan mahdollista rautakaupan tulemista. Tästä syystä maanomistaja VR on tehnyt kaupunkisuunnitteluvirastolle poikkeuslupahakemuksen. VR on jo vuosia halunnut päästä eroon alun perin junavaunujen ja sähköjunien korjaustehtaana käytetystä huonokuntoisesta rakennuskokonaisuudesta.

Poikkeuslupahakemus on parhaillaan kuulemiskierroksella. Kaupunkisuunnitteluvirasto kerää kaupunkilaisten muistutuksia kaavamuutoksesta joulukuun 14. päivään asti. Bauhausin tulo on aiheuttanut paljon vastustusta jo ennen kuin asiasta on virallisesti edes päätetty.

Konepaja-liikkeen aktiivi Antti Möller sanoo, että jos poikkeuslupahakemus menee läpi kaupunginsuunnittelulautakunnassa Konepajan alueen kehitys ottaa takapakkia.

– Ihmiset ovat huolestuneita ja jotkut jopa hyvinkin tyrmistyneitä ja vihaisia. Osa on muuttanut alueelle siksi, koska rakennusliikkeet ovat maalanneet kuvaa elävästä ja kiinnostavasta alueesta, jossa on paljon pienyrittäjiä ja palveluita. Tässä ei vastusteta Bauhaus-yritystä vaan enemmänkin sitä, ettei se sovi tähän paikkaan.

Möller muistuttaa, että nykyisessä asemakaavassa on nostettu esiin muun muassa se, ettei alueelle saa tulla liian suurta ruokakauppaa, sillä aluetta halutaan kehittää paikallisena, eikä seudullisena, keskuksena kuten vaikka Pasilaa ja Kalasatamaa, jonne kumpaankin nousee parhaillaan massiiviset ostoskeskukset.

–Jos rautakauppaketju, joka nojaa henkilöautoliikenteeseen, ei ole sellainen toimija, joka veisi aluetta siihen suuntaan, mihin tämänhetkinen asemakaava on suunnitellut, Möller sanoo.

Myymälöiden monopoliasema Bauhausille?

Vuonna 2014 tehdyn nykyisen asemakaavan mukaan Teollisuuskadun varressa olevaan niin sanottuun sähköjunahalliin tai sen paikalle on tarkoitus rakentaa pysäköintitalo, jonka katutasossa on 4500 neliötä myymälätilaa. Bauhausin suunnitelmissa on säilyttää sähköjunahalli ja tehdä siitä kokonaisuudessaan parkkitilaa, jolloin pyrkimys siitä että Teollisuuskatua uudistettaisiin palveluiltaan monipuolisemmaksi ei toteudu.

Bauhaus ostaisi kokonaisuuden ja kunnostaisi sen. Tältä osin katsottuna tämä on kaavan tarkoituksenmukaista käyttöä.

Janne Prokkola, kaupunkisuunnitteluvirasto

Toimistopäällikkö Janne Prokkola Kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo, ettei Bauhausin tuleminen konepajan alueelle ole varsinaisesti kaukana alueen asemakaavasta, sillä nykyinen asemakaava mahdollistaa monenlaiset toimijat. Hänen mielestään on oleellista huomioida, että poikkeuslupahakemukseen kuuluu se, että Bauhaus panee huonokuntoiset konepajarakennukset kuntoon, joka on osaltaan myös ollut historiallisesti arvokasta aluetta suojelevan kaavan tarkoitus.

– Bauhaus ostaisi kolme hallia käsittävän kokonaisuuden ja kunnostaisi ne. Tältä osin katsottuna tämä on kaavan tarkoituksenmukaista käyttöä, Prokkola summaa.

Alueen nykyinen asemakaava mahdollistaa, että suojelluista rakennuksista saa myymäläkäytössä olla 10 000 neliötä. VR:n tekemässä poikkeuslupahakemuksessa nykyinen kaupunkikulttuuritila Konepajan Bruno eli kokoonpanohalli otettaisiin kokonaisuudessaan Bauhausin myymäläkäyttöön. Tämä tarkoittaisi sitä, että muihin konepajan vanhoihin suojeltuihin rakennuksiin ei voisi tulla muita myymälöitä.

Prokkola muistuttaa, että vaikka poikkeuslupahakemus menisi läpi ja Bauhaus saapuisi kaupunkiin, suojeltuihin rakennuksiin voi tulla silti muita yrityksiä.

Konepajan alueella on ollut ihmisen mittakaavassa olevaa toimintaa, joka suosii pienyrittäjyyttä ja tapahtumien järjestämistä.

Antti Möller, Konepaja-liike

– Esimerkiksi ravintolat, kahvilat ja sellaiset, jotka eivät ole suoranaisesti myymälätoimintaa, ovat mahdollisia.

Möller ilmaisee monen huolen sanoessaan, että rautakauppajätin saapuminen alueelle tarkoittaisi sitä, ettei alueen vetovoimaista potentiaalia osata hyödyntää.

– Konepajan alueella on ollut sellaista ihmisen mittakaavassa olevaa toimintaa, joka suosii pienyrittäjyyttä ja tapahtumien järjestämistä. Konepajan aluetta pitäisi kehittää jatkossakin tähän suuntaan, eli kantakaupunkimaiseksi alueeksi, jossa on paljon palveluita, hän sanoo.

Kaupunkisuunnitteluvirastosta ei oteta kantaa siihen, mitä alueen vetovoimaisuudelle käy jos poikkeuslupahakemus menee kaupunkisuunnittelulautakunnassa läpi ennen joulua.

– Meille on tullut hakemus tästä aiheesta ja sitä pitää nyt miettiä. Ei minulla ole suoraa vastausta tähän, Prokkola sanoo.

Rautakauppa toisi raskaan liikenteen Teollisuuskadulle

Konepaja-alueella asuu paljon lapsiperheitä, joten yksi huoli on rautakaupan mukana lisääntyvä liikenne. Asiakas- ja huoltoliikenne risteäisivät muutamassa kohtaa kevyen liikenteen kanssa. Jatkossa kuorma-autot olisivat arkipäivää Teollisuuskadun ruuhkissa.

Prokkolan mukaan ajojärjestelyitä tullaan miettimään, jotta turvallisuus pystytään varmistamaan. Huoltoajojen määrä ei kuitenkaan tule olemaan suuren suuri.

–Varmaankin alle kymmenkunta kuorma-autoa päivässä. Liikennejärjestelyjä täytyy tutkia, tämä vaatii suunnittelua, toimistopäällikkö sanoo.

Konepaja-liikkeen perustajajäseniin kuuluva Möller kertoo, että he kartoittavat parhaillaan mahdollisia yhteistyökumppaneita ja sijoittajia, jotka olisivat kiinnostuneet kehittämään Bauhausille uskottavan vaihtoehdon. Tavoitteena on istua samaan pöytään maanomistaja VR:n kanssa.

Toivomme, ettei meitä pidettäisi sellaisena nimby-liikkeenä, sillä kyllä me haluamme tuota aluetta kehittää.

Antti Möller, Konepaja-liike

– Toivomme, ettei meitä pidettäisi sellaisena nimby-liikkeenä, sillä kyllä me haluamme tuota aluetta kehittää. Tämänhetkinen kaava on todella hyvä ja sen puitteissa aluetta kannattaisikin kehittää. Pienimuotoisuus on meidän nöyrä toiveemme, Möller sanoo.

VR on yrittänyt menestyksettä saada ostajaa alueelle viidentoista vuoden ajan, joten Möller sanoo ymmärtävänsä hyvin sen, että VR haluaa kaupan nopeasti päätökseensä kun potentiaalinen ostaja kerran on hyppysissä.

– Toivoisimme kuitenkin, että voisimme nyt painaa vähän jarrua, joten ehtisimme hakea toista vaihtoehtoa.

Konepaja-alueen kohtalo ratkeaa todennäköisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa joulukuun 20. päivä.