Suurta taideväärennösvyyhtiä kammataan oikeudessa auki vuosi – asiantuntemuksesta luvassa lihava riita

Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösjutussa kinataan käräjillä jopa vuoden ajan taulujen aitoudesta. Osa epäillyistä rikoksista ei päädy saliin lainkaan.

kuvataide
Kuvassa taideväärennöksiä, Ilkka Lammin ja Fernand Légerin teokset.
Taideväärennökset on tehty monien tunnettujen taiteilijoiden teoksista, kuten kuvassa olevien Ilkka Lammin ja Fernand Légerin teoksista.Keskusrikospoliisi

Tammikuussa Helsingin käräjäoikeudessa alkavassa taideväärennösjutun pääkäsittelyssä kuusitoista rikoksesta epäiltyä vastaa yhteensä noin sataan syytekohtaan. Yleisin rikosnimike on törkeä petos, jonka syyttäjä katsoo useimmiten tapahtuneen, kun väärennös on myyty aitona tauluna.

– Kyllähän tässä useiden vuosien vankeusrangaistuksia vaaditaan, mikä johtuu siitä, että summat nousevat niin korkeisiin lukemiin. Tässä jutussa on tietysti erilaisia syytettyjä. Toisilla on enemmän syytekohtia kuin toisilla, ja toki sekin vaikuttaa rangaistuksen ankaruuteen perustelee syyttäjä Perttu Könönen vaatimuksia.

Könösen mukaan esitutkinnassa ilmennyt, että väärennetyille tauluille on ollut useita lähteitä. Niitä on kuitenkin tullut pääosin samojen henkilöiden kautta.

Väärennöksiä miljoonalainojen vastikkeeksi

Syyttäjän mukaan väärentäjät ovat jäljitelleet pääosin kotimaisia ja ulkomaisia tunnettuja taiteilijoita, joiden teoksista maksetaan huutokaupassa suuria summia. Pääosin yksityishenkilöille myytiin syyttäjän mukaan väärennettyjä teoksia vähintään kymmeniä, jopa satoja.

Esitutkinnassa tuli esiin muassa Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerbeckin, Pekka Halosen, Ellen Thesleffin ja Reidar Särestöniemen nimiin signeerattuja tauluja.

Väärennettyjä tauluja käytettiin syyttäjän mukaan myös lainojen vakuutena. Lainojen jäätyä maksamatta lainan antaja sai jopa kahden miljoonan euron velan vastikkeeksi väärennetyt taulut.

Myynnissä oli myös aitoja tauluja, joista perittiin huomattavaa ylihintaa. Esimerkiksi Helene Schjerfbeckin teos "Lyhdyn valoa Hyvinkäällä" myytiin syytteen mukaan 620 000 eurolla, vaikka sen käypä arvo olisi asiantuntijoiden mukaan ollut ostoajankohtana korkeintaan 300 000 euroa.

Osa epäillyistä rikoksista vanheni

Rikosvyyhden esitutkinnassa käytiin tapahtumia läpi 2000-luvun alusta lähtien. Poliisi arvioi, että taulujen ostajille syntyi jopa 10-15 miljoonan euron vahingot.

Työläs esitutkinta ja syyteharkinta veivät kuitenkin niin paljon aikaa, että osa teoista katsottiin vanhentuneiksi, eivätkä ne johtaneet syytteisiin. Könösen mukaan kyse on silti yhä useiden miljoonien eurojen vahingoista, vaikka kyse ei ole ollut varsinaisesti järjestäytyneestä kaupanteosta.

– Ehkä enemmänkin suunnitelmallista. Tässä on käytetty tietysti taidegallerioita ja yhtiöitä osittain aikaansaamassa sellaista luotettavuutta tälle kaupalle, mutta en nyt ehkä luonnehtisi tätä järjestäytyneeksi.

– Useimmiten taululle täytyy joku historia kertoa, ja sen lisäksi on taulukaupassa eduksi, jos voi viitata johonkin asiantuntijaan tai asiantuntijana esitettävään tahoon, joka on se taulun tutkinut

Syyttäjä luottaa Kansallisgalleriaan

Syytettyjen joukossa on erilaisia taidealan ihmisiä. Asiantuntijuudesta on Könösen mukaan yllättävän suuria erimielisyyksiä, ja siitä todennäköisesti tullaan esittämään oikeudessa hyvin kirjavia mielipiteitä.

– Esitutkinnassa on selvitelty näitä asiantuntijoita ja Kansallisgallerian (siirryt toiseen palveluun) tutkimukset saattavat olla ristiriidassa jonkin väitetyn asiantuntijan kanssa. Tuntuu siltä, että monet syytetyt eivät luota Kansallisgallerian tekemiin aitoustutkimuksiin. Syyttäjillä on kyllä ehdoton luottamus Kansallisgallerian tutkimuksiin.

Jutun pääkäsittely alkaa 9. tammikuuta ja sille on varattu lähemmäs sata istuntopäivää.

Könönen toivoo, että juttu saataisiin käsitellyksi oikeussalissa ensi vuoden marraskuuhun mennessä, mutta epäilee, että siihen menee koko vuosi. Syytetyt pääosiin kiistävät syytteet.