Yllättävä tutkimustulos: Paljon istuva ei koulussa menesty

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan fyysinen löysäily häiritsee erityisesti poikien koulunkäyntiä.

koulut
Lapsia luokassa tunnilla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Uusi tutkimus haastaa vanhan viisauden: koulumenestys ei vaadikaan istumalihaksia. Päinvastoin – istuva elämäntapa näyttää olevan yhteydessä 6-8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon.

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin äskettäin Journal of Science and Medicine in Sport -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun). Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston kanssa.

Tutkimuksessa seurattiin 153 kuopiolaista 6–8-vuotiasta lasta ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja lukutaitoa ja matemaattista osaamista standardoiduilla testeillä.

Kävi ilmi, että pojilla vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä heikompaan lukutaitoon 1.–3. luokalla. Erityisesti ne pojat, joille kertyi alle kaksi tuntia reipasta fyysistä aktiivisuutta sekä yli 3,5 tuntia fyysisesti passiivista aikaa päivässä, menestyivät muita poikia heikommin lukutaitoa mittaavissa testeissä.

Fyysinen passiivisuus oli pojilla yhteydessä myös heikompiin matemaattisiin taitoihin ensimmäisellä luokalla.

Löysäily puree poikiin – ei tyttöihin

Tutkimuksessa tehtiin myös erikoinen havainto. Fyysinen laiskottelu ei heijastunut tyttöjen koulumenestykseen samalla tavalla, kuin poikiin.

– Ilmeisesti on niin, että jo ykkösluokalla tytöt ovat koulunkäyntiin poikia kypsempiä. Poikien keskittymistä näyttäisi erityisesti auttavan, jos he ovat myös fyysisesti riittävän aktiivisia, tutkija Eero Haapala Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Tuloksista voi monella tapaa huolestua. Aivan tuore toinen tutkimus kertoo, että alle kouluikäisten ruutuaika näyttäisi olevan kasvussa. Pienet 3-6 -vuotiaat lapset viihtyvät television, tietokoneen, tabletin tai kännykän näyttöjen äärellä keskimäärin liki pari tuntia päivässä.

Samaan aikaan on jo pitkään surtu jo sitä, että suomalainen koulujärjestelmä näyttää suosivan tyttöjä. Jos erilaisten päätelaitteiden edessä löhöävä elämäntapa yhä yleistyy, poikien pärjääminen koulussa voi muuttua entistä hankalammaksi.

– Jos ruutuaikaa on paljon, kyllähän se on pois siitä normaalista leikistä ja liikkeestä, jota lapsella pitäisi olla. Toisaalta olen myös optimistinen. Koulujen uusissa opetussuunnitelmissa otetaan entistä paremmin huomioon, mitä koulussa voisi tehdä. Poikia voi auttaa juuri se, että opitaan tekemällä ja pystytään tauottaman luokkahuonetyöskentelyä. Sitä kautta pojat pysyvät paremmin hereillä, pystyvät keskittymään ja oppivat.