Norjalainen kirkkolöytö vahvisti saagan viikinkien pyhimyskuninkaasta

Pyhästä Olavista tuli Norjan suojelupyhimys, jonka haudalle tehtiin pyhiinvaelluksia keskiajalla myös Suomesta.

arkeologia
Värikäs patsas kruunupäisestä Olavista.
Pyhä Olavi oli tärkeä Norjan lisäksi muuallakin Pohjoismaissa. Tämä patsas on Skånesta Pyhä Olavin kirkosta.Gunnar Bach Pedersen

Norjalaiset tutkijat uskoat löytäneet kirkon, jossa kuningas Olaf Haraldsonista eli Olavi Haraldinpojasta tuli Norjan kansallispyhimys. Ainutlaatuinen löytö vahvistaa saagan ajalta, jolloin kristinusko alkoi vallata Norjaa, eivätkä tutkijat kaihda käyttämästä sensaatio-sanaa.

Norjan kulttuurimuistojen tutkimusinstituutin (siirryt toiseen palveluun) NIKU:n kaivauksissa Trondheimissa löytyivät puisen sauvakirkon kiviset perustukset.

Taistelussa kuolleen Olavi Haraldinpojan ruumis lepäsi saagan mukaan kirkossa sen jälkeen, kun hänet oli julistettu pyhäksi, ja tutkijoiden mukaan kyse on jokseenkin varmasti juuri tästä kirkosta.

Ruumiin mätänemättömyys oli aikalaisille ihme

Olavi kiinnostui kristinuskosta nuorukaisena viikinkiretkillä Englannissa. Noustuaan valtaistuimelle hän halusi tehdä kristinuskosta pohjan myös valtakunnalleen. Vuonna 1030 hän haavoittui taistelussa kapinallisia vastaan ja kuoli vammoihinsa.

Olavin ruumis haudattiin ensin Trondheimiin, tuolloiseen Nidarosiin. Pian alettiin huhuta merkeistä ja ihmeistä, joiden uskottiin olevan lähtöisin Olavista.

Vuoden ja viiden päivän päästä Olavin kuolemasta arkku kaivettiin ylös ja avattiin. Katsojien suureksi ihmetykseksi Olavin ruumis oli lähes samassa kunnossa kuin hautajaispäivänä.

Se katsottiin sellaiseksi ihmeeksi, että Olavi julistettiin heti pyhimykseksi ja vietiin alttarille Pyhän Klemensin kirkkoon, jonka hän oli perustanut vain joitakin vuosia ennen kuolemaansa.

"Juuri tästä se kaikki alkoi"

Olavin ruumis siirrettiin myöhemmin isompaan kirkkoon. Pyhän Klemensin kirkko tuhoutui ja sen paikkakin vaipui unohduksiin aina NIKU:n kaivauksiin saakka. Niihin ryhdyttiin, koska alueella olivat alkamassa rakennustyöt.

Kirkon itä- eli alttaripäästä on löytynyt kivirakennelma, ja tutkijat uskovat, että juuri tähän kohtaan Olavin arkku asetettiin vuonna 1031. Tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) pääset pyörittämään löydöstä tehtyä kolmiulotteista mallia.

– Löytö on aivan ainutlaatuinen uskonnollisesti, kulttuurisesti ja poliittisesti. Suuri osa Norjan kansallisesta identiteetistä rakentuu Olavin pyhimyskultille, ja juuri tästä paikasta se kaikki alkoi, iloitsee kaivausten johtaja Anna Petersen.

Kirkon sisältä on löytynyt myös pieni lähde ja sen vierestä kuppeja, joista keskiajan pyhiinvaeltajat ehkä joivat lähteen vettä.

Pitemmät juuret Trondheimille?

1000-luvulla alueella oli lahti, jonka pohjukassa kirkko sijaitsi. Kirkon pohja on ajoitettu vuodelle 1015, mutta paikalla on merkkejä sitäkin vanhemmasta kirkosta. Vielä niidenkin alla on kulttuurikerros, joka kertoo aiemmasta asutuksesta.

Trondheimin perustamisvuodeksi on historiankirjoissa vakiintunut 997. Tutkijat kysyvät nyt, onko kaupunki todellisuudessa vielä vanhempi. Siihen toivotaan vastausta, kun kaivauksia jatketaan.