Opot huolissaan toisen asteen opiskelijoiden tasa-arvosta: "Ammatillisen koulutuksen opiskelija joutuu eriarvoiseen asemaan"

Opinto-ohjaajat pelkäävät uuden lain uhkaavan ammattikoululaisten lakisääteistä oikeutta opinto-ohjaukseen. Opetusministeriöstä huolta rauhoitellaan.

opinto-ohjaus
Sedun Kurikan opetuspisteessä sähköalaa kolmatta vuotta opiskeleva Valtteri Hanka on saanut opinto-ohjaaja Timo Vainionpäältä apua aina tarvittaessa.
Sedun Kurikan opetuspisteessä sähköalaa kolmatta vuotta opiskeleva Valtteri Hanka on saanut opinto-ohjaaja Timo Vainionpäältä apua aina tarvittaessa.Olli Koski/Yle

Toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Suomen opinto-ohjaajat ry kritisoi lakiluonnosta toisen asteen opiskelijoita eriarvoistavaksi. Yhdistyksen mukaan lukio-opiskelijoille taataan oikeus opinto-ohjaukseen, mutta ammatillisen koulutuksen osalta lakiehdotuksessa puhutaan vain opetuksesta ja ohjauksesta.

– Reformi lähtee siitä, että toisin kuin nykyisessä laissa, ammatillisen koulutuksen opiskelijalla ei jatkossa olisi oikeutta saada opinto-ohjausta. Ammatillisen koulutuksen opiskelija joutuu eriarvoiseen asemaan verrattuna lukio-opiskelijaan, toteaa Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen. Hän peräänkuuluttaa samanlaista mallia lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.

Huoleen yhtyy myös Sedun Kurikan opetuspisteen opinto-ohjaaja Timo Vainionpää.

– Tasa-arvoasia on varmaan isoin asia, miksi me on lähdetty viemään tätä eteenpäin. Lukiopuolen opinto-ohjausta vahvistettiin niin, että heille tuli toinen pakollinen kurssi aikaisemman yhden kurssin lisäksi. Tässä asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan peruskoulun päättävä nuori, Vainionpää sanoo.

Lakisääteisyys laadukkuuden taustalla

Luonnoksessa laiksi ammatillisesta koulutuksesta todetaan, että opiskelijalla olisi oikeus saada sellaista opetusta ja sekä henkilökohtaista että muuta ohjausta, joka mahdollistaisi tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Oikeus saada erityistä tukea laajennettaisiin koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita. Koulutuksen toteuttamistavoista päättäisi koulutuksen järjestäjä.

Suomessa opinto-ohjaus on poikkeuksellisen hyvin hoidettu juuri tämän takia, että se on lainsäädäntöön perustuva opiskelijan oikeus.

Jukka Eero Vuorinen

Vuorinen muistuttaa, että nykyisessä laissa käytetään termiä ”opinto-ohjausta” joka uudesta lakiehdotuksesta puuttuu.

– Tänä taloudellisena aikana koulutuksen järjestäjä joutuu miettimään, mistä leikataan. Ei ole mitään varmuutta sen jälkeen, kun tämä normi muutetaan, että kaikki opetuksen järjestäjät olisivat vilpittömästi opiskelijan asialla, Vuorinen sanoo.

Suomen opinto-ohjaajat ry muistuttaa, että nuori tarvitsee ohjausta koko opiskeluprosessinsa ajan.

– Suomessa opinto-ohjaus on poikkeuksellisen hyvin hoidettu juuri tämän takia, että se on lainsäädäntöön perustuva opiskelijan oikeus.

"Ei olla tekemässä muutosta opiskelijan oikeuteen"

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan ammatillisen koulutuksen reformin tarkoitus ei ole missään tapauksessa eriarvoistaa opiskelijoita. Tarkoitus on kehittää koulutusta niin, että entistä paremmin pystyttäisiin palvelemaan sekä opiskelijaa että työelämää. Hän toteaa, että vaikka lakiluonnoksessa ei nimenomaisesti käytetä opinto-ohjaus -termiä, asia todetaan hallituksen esityksen perusteluissa.

– Siellä on selkeästi todettu, että tämä ohjaus-termi, jota tässä käytetään, kattaa myös opinto-ohjauksen. Näin muodoin ei olla tekemässä mitään muutosta opiskelijan oikeuteen saada opinto-ohjausta. Päinvastoin tämä entistä enemmän korostaa ohjauksen merkitystä eri vaiheissa, kun opiskelijoiden opintopolut tulevat olemaan jatkossa nykyistäkin yksilöllisempiä, Tammilehto sanoo.

Tammilehdon mukan opinto-ohjaus ei ole uhattuna ja huolta sen häviämisestä tai opiskelijoiden "heitteille jäämisestä" ei tarvitse kantaa.

– Yksi keskeisimpiä lähtökohtia on se, että saadaan entistä parempi järjestelmä, joka pitää huolen siitä, että kun opiskelija tulee ammatilliseen koulutukseen hän myös saavuttaa sen tavoitteen, mikä on asetettu.

Ehdotus ammatillisen koulutuksen uudeksi lainsäädännöksi on lähetetty lausuntokierrokselle sidosryhmille. Siihen voi tutustua myös Ammatillisen koulutuksen reformin nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun).