Oulun keskustan liiketilahärdellin normalisoituminen vie vuosia

Stockmannin ja Anttilan poistuminen Oulun katukuvasta samalla, kun Valkea tyhjensi keskustan kiinteistöpajatson, pidensi keskustan liiketilamyllerrystä useammalla vuodella.

Kotimaa
Saaristonkatu Oulussa
Oulun keskustaan alkaa parin vuoden päästä nousta vähintään 14-kerroksinen kaksoistorni Saaristonkadulle Kirkkokadun ja Torikadun väliin. Siihen tulee runsaasti uutta liiketilaa. Saaristonkadun toisella puolella Stockmann on ensi vuoden puolella vetäytymässä kaupungista. Uusjakoon tulee sen myötä noin 16 000 kerrosneliöä liiketilaa.Timo Sipola / Yle

Oulun keskustan tyhjien liiketilojen ongelma kestää useita vuosia, paljon pidempään kuin ajateltiin Arinan tehdessä päätöksen rakentaa kauppakeskus Valkea Oulun keskustaan.

– Silloin ajateltiin, että Oulun keskustan liiketilamyllerrys kestäisi pari vuotta, sanoo Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo.

Tavaratalobisnes liikkeessä

Oulussa oli viime vuodenvaihteessa tyhjää liiketilaa 24 000 kerrosneliötä. Näistä noin 7 000 neliötä oli ydinkeskustassa.

Jos emme saa ulkoa uusia ketjuja ja kauppaliikkeitä, niin lähivuodet ovat lähinnä keskustan nykyisten liikkeiden uusjakoa.

Matti Matinheikki

Arinan avattua 20 000 neliön kauppakeskus Valkean Oulun keskustassa keväällä 2016 sinne siirtyneiden liikkeiden alta jäi keskustassa tyhjilleen vajaa 5 000 neliötä liiketilaa.

Pian Arinan Valkea-päätöksen jälkeen Stockmann ilmoitti sulkevansa Oulun tavaratalonsa alkuvuodesta 2017. Tällöin Stockmannilta pitäisi vapautua vielä noin 16 000 kerrosneliötä.

Tänä vuonna Anttila meni konkurssiin. Sen myötä vapautui keskustasta 4 000 neliötä, joista Tokmanni tosin on ilmoittanut vuokraavansa puolet.

Kaupunkiin on tämän lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla runsaasti uusia liiketiloja, kuten esimerkiksi Oulun Osuuspankin kaksoistorni nykyisen Stokkan viereen.

Liikkeet vaihtavat paikkaa vielä vuosia

– Jos emme saa ulkoa uusia ketjuja ja kauppaliikkeitä, niin lähivuodet ovat lähinnä keskustan nykyisten liikkeiden uusjakoa, kun hakeudutaan parempien asiakasvirtojen äärelle, arvioi Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki.

Menee monta vuotta ennen kuin kaikki tilat ovat löytäneet ottajansa. Nyt arviot vaihtelevat 3 - 5 vuoteen tästä eteenpäin.

– Vähän samankaltainen tilanne oli pankkikriisin yhteydessä 2009 - 2010, mutta siitä selvittiin paljon nopeammassa tahdissa, kertoo Oulun keskustan toimitiloja välittävän Catellan myyntipäällikkö Pekka Laurila-Harju.

Vanhanaikaiset tilat ovat heikoilla

Kaikkein heikoimmilla ovat vanhanaikaiset liian matalat sokkeloiset liiketilat, joissa on paljon kantavia väliseiniä. Ja niiden tilanne vain heikkenee, kun kaupunkiin rakennetaan uutta tilaa. Nykyinen trendi suosii suhteellisen korkeita kerroskorkeuksia.

Vähän samankaltainen tilanne oli pankkikriisin yhteydessä 2009 - 2010, mutta siitä selvittiin paljon nopeammassa tahdissa.

Pekka Laurila-Harju

– Arviolta 30 prosenttia keskustan tyhjistä liiketiloista kuuluu tähän kategoriaan, sanoo Matinheikki.

Suma seisoo Stockmannin tilojen tyhjenemistä odotellessa. Alan toimijat panttaavat ratkaisujaan, koska halutaan ensin nähdä mitä näille tiloille tapahtuu.

– Jos Stockmann lähtee joulumyynnin jälkeen, näissä tiloissa alkaa remontti. Uudet toimijat lienevät siellä syksyyn mennessä. Nyt odotetaan sitä ketkä menevät Stockmannin tiloihin ja mitä uusia tiloja vapautuu markkinoille, tiivistää Matinheikki.

Oulun kaksoistornit Saaristonkadulle

Oulun Osuuspankki on rakentamassa niin sanotun Hovi-Hallin tontille Saaristonkadulle Kirkkokadun ja Torikadun väliin kaksoistornia, jonka suunnittelukorkeus on tällä hetkellä 14 kerrosta.

– Kuusitoistakin niitä voisi olla. Meidän perimmäinen tavoite on lisätä asumista keskustassa. Pohjakerroksiin on tulossa lisää liiketilaa, kertoo Oulun osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo.

Samaan tapaan kuin nytkin sekä Kirkkokadun että Torikadun puoleisissa päissä tontilla olisi korkeammat osat ja keskellä pitkin Saaristokatua matalampi osa. Molemmat olisivat selvästi nykyistä korkeampia. Tornien väliin jäävä matala osa on nyt yksikerroksinen, mutta tulevaisuudessa kerroksia olisi seitsemän.

– Se muodostaisi samantyyppisen rakennuksen kuin nykyinen, paljon kauniimman vain. Asuntojen lukumäärä nousee toiselle sadalle, sanoo Levo.

Liiketiloihin liittyvät perusrakenteet pitää ratkaista ensin ennen kuin voidaan ottaa asuntojen rakentamiseen liittyvä riski.

Timo Levo

Levolla ei ole vielä tässä vaiheessa mitään kerrottavaa uuteen rakennukseen tulevista liikkeistä. Neuvotteluja käydään ja asioiden pitäisi ratketa kevättalveen mennessä.

– Liiketiloihin liittyvät perusrakenteet pitää ratkaista ensin ennen kuin voidaan ottaa asuntojen rakentamiseen liittyvä riski, muotoilee Levo.

Pääseekö kadunmieskin huipulle ?

Sinänsä liiketilakysymys Oulun keskustassa on vähintäänkin kiperä, koska tyhjää tilaa on tarjolla todella paljon. Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja on kuitenkin luottavainen nykyaikaisten tilojen menekkiin vaikeassakin kilpailutilanteessa.

– Uusille liiketiloille, kun ne pystytään suunnittelemaan käyttäjän mukaan, löytyy kyllä yleensä ottaja, arvioi Levo.

Hankkeen kaavoitus vie noin kaksi vuotta.

– Jos tälle talvelle saadaan perusasiat kuntoon, rakentamaan päästäisiin 2018 ja valmista olisi noin 2020, Levo laskee.

Ylimpiin kerroksiin tulee Oulussa yleensä asuntoja tai sijoitusasuntoja vähän varakkaammille ihmisille. Jos yritysmaailmasta mielenkiintoa löytyy, Osuuspankkitornien huipulle voisi tulla myös kaikille avoimia tiloja, joista tavallinen kaduntallaajakin pääsisi kurkistamaan merelle.

– Jos sellainen yrittäjä löytyy, joka haluaa rakentaa näköalapaikalle kahvilaravintolan, niin totta kai sieltä tilat löytyy. Se vaatii vain tämän ottamista huomioon suunnittelussa, linjaa Levo.