Väitös: Pitkäaikaistyötön lannistuu, jos työ rapauttaa tai viina vie kunnon

Suomalainen yhteiskunta on ollut monella tapaa voimaton pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa, sanoo tutkija.

pitkäaikaistyöttömyys
kypärä naulakossa
Yle

Rapautuneet, syrjäytyneet, uupuneet, lannistuneet, vamma-alttiit, eristäytyneet. Näin pelkistää lääketieteen lisensiaatti Virpi Heikkinen tyypillisimmät ELMA-asiakasryhmät.

Pitkäaikaistyöttömyys on yksi suomalaisen yhteiskunnan kipukohdista. Heikkisen väitös kertoo tamperelaisista vaikeasti työllistyvistä pitkäaikaistyöttömistä ja heidän eläkemahdollisuuksiensa selvittämisestä.

ELMA-selvitykset tehtiin vuosina 2001-2007. Eduskunta-aloitteen selvityksestä teki kansanedustaja Ilkka Taipale (sd.).

– Tyypillisin asiakas oli pitkän työuran kuluttama, fyysisesti raihnainen mies tai nainen. Toiseksi tyypillisin oli varhain työelämästä syrjäytynyt, pitkäaikaisen alkoholinkäytön myötä terveytensä menettänyt mies.

– Kysymyksessä oli hyvin kirjava, heterogeeninen ryhmä. Siksi tyypittely ei ole helppoa, sanoo Heikkinen.

Työvoimatoimistot selvityttivät kaikkiaan yli 20 000 pitkäaikaistyöttömän työkyvyn. Tutkimuksen tamperelaisista ELMA-asiakkaista 56 prosenttia sai myönteisen eläkepäätöksen.

Moni pitkäaikaistyötön ajautuu umpikujaan       

Virpi Heikkisen mukaan suomalainen yhteiskunta on ollut monella tapaa voimaton pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa.

– Moni pitkään työttömänä ollut on ajautunut heikon työuran ja sairauden leimaamaan umpikujaan, jossa työnsaanti on mahdotonta. Samalla he ovat jääneet myös työterveyshuollon ja sen tekemän työkyvyn arvioinnin ulkopuolelle.

Väittelijä Virpi Heikkinen työhuoneessaan.
Tutkija Virpi HeikkinenUlla Meriläinen / Yle

Heikkisen väitöskirjassa toistuu sana lannistuminen. Moni pitkään työttömänä ollut ei jaksa aktiiviisesti vaatia parempia palveluita.

– Työttömät ja työlliset ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa, vaikka kehitystäkin on tapahtunut, kun meillä on alettu tehdä työttömien terveystarkastuksia. Ne eivät kuitenkaan nykymuodossaan toimi työkyvyn arvioinnin kehyksenä.

Lex Taipaleesta Lex Lindströmiin

Vuonna 2005 toteutettu "Lex Taipale" päästi eläkkeelle 3 900 työttömyyskortistossa pitkään roikkunutta työtöntä. Kertaluonteisen lain perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle pääsivät 57 vuotta täyttäneet ihmiset, jotka olivat olleet työttöminä kymmenen vuotta.

Lokakuussa 2016 hallitus antoi eduskunnalle esityksen eläketukilaiksi. Työvoima- ja oikeusministerin mukaan "Lex Lindströmiksi" nimetty lakiesitys on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä.

Lakiesityksen mukaan eläketukea voisivat saada ennen 1. syyskuuta 1956 syntyneet ihmiset, jotka ovat olleet viisi vuotta lähes yhtäjaksoisesti työttömänä. Mininisteriön arvion mukaan tukea maksettaisiin vuonna 2017 noin 5 300 ihmiselle kuukaudessa. Eläketuki olisi kertaluonteinen ratkaisu.

– Kyllä tämä lakiesitys kertoo siitä, että monen ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän tilanne on edelleen vaikea, sanoo Virpi Heikkinen.

Heikkinen toivoo, että sote-uudistus korjaisi työssä käyvien ja työttömien eriarvoista asemaa ja terveyseroja.

– Sote antaisi mahdollisuuden hoitaa asia kerralla kuntoon. Mutta jätän vastaamatta kysymykseen, uskonko, että näin käy.

Lääketieteen lisensiaatti Virpi Heikkisen väitös "Pitkäaikaistyötön vai pysyvästi työkyvytön. Tyyppitarinoita 2000-luvun teollisuuskaupungista" tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 2.12.2016.